Passiivinen puristustesti | SLAP-vauriot | Olkapään arviointi

Kim et al. (2007) kehittivät passiivisen puristustestin ja arvioivat sen tarkkuutta. Heidän mukaansa herkkyys oli 82 % ja spesifisyys 86 %, mikä tekee siitä hyvän testin SLAP-repeämän varmistamiseen ja poissulkemiseen. Mikään lisätutkimus ei kuitenkaan ole vielä vahvistanut näitä tuloksia, minkä vuoksi annamme tälle testille kohtalaisen kliinisen arvon.

Passiivisen kompressiotestin suorittamiseksi potilas asetetaan kylkiasentoon olkapäälle, johon ei ole kohdistunut vaikutusta, kun tutkija seisoo potilaan takana. Vakauta potilaan olkapää toisella kädellä pitämällä kiinni potilaan AC-nivelestä, kun taas toinen käsi ohjaa potilaan kyynärpäätä. Tämän jälkeen tutkija kiertää potilaan käsivartta 30 asteen abduktiolla ulospäin ja työntää sitten käsivartta proksimaalisesti olkapäätä ojentaen, jolloin ylempi eturistiside puristuu passiivisesti glenoidiin. Tässä asennossa voi olla hyödyllistä, että potilas katsoo peiliin, jotta hänen reaktionsa voidaan arvioida. Testi on positiivinen, jos glenohumeraalinivelessä ilmenee kipua tai kivulias naksahdus.

Muita ortopedisiä testejä hauislihaksen patologian ja SLAP-vaurioiden arvioimiseksi ovat:

• O'Brienin aktiivinen puristustesti
• Yergasonin testi
• Hauislihaksen kuormitus I testi
• Hauislihaksen kuormitus II -testi
• 3-pack-tutkimus
• Kampi testi
• Puristuskiertotesti
• Passiivisen häiriötekijän testi
• Dynaaminen labralle leikkauskoe
• Ylempi leikkauskoe
• Selinmakuulla tehty taivutusvastustesti
• Anteriorinen liukutesti
• Nopeustesti
• Labralin jännitystesti
• Vastustettu selinmakuulla ulkokiertotesti

Kim, Y. S., Kim, J. M., Ha, K. Y., Choy, S., Joo, M. W., & Chung, Y. G. (2007). Passiivinen puristustesti: uusi kliininen testi olkapään yläraajojen repeämille. The American journal of sports medicine, 35(9), 1489-1494.