Käsittelytesti | Olkapään etupään instabiliteetin arviointi

Olkanivelen liikkuvuus on erittäin suuri, mikä tekee siitä alttiin epävakaudelle. Lihasvoimat säätelevät stabiliteettia liikkeen keskivaiheilla, mutta kliininen epävakaus ilmenee liikkeen loppuvaiheessa. Epävakaus tulee ilmi, kun potilas on huolissaan tai pelkää subluksaatiota liikeradan loppupäässä.

Hegedus et al. mukaan olkapäähavainnointitestin herkkyys on 65,6 % ja spesifisyys 95,4 %. (2012) mukaan, ja sillä on suuri kliininen arvo eturistisiteen epävakauden sisällyttämisessä tai vahvistamisessa.

Testin suorittamiseksi potilas on selinmakuulla siten, että tutkittava puoli on lähellä penkin reunaa. Potilaan olkapää viedään sitten 90° abduktioon. Potilasta ohjeistetaan ilmaisemaan tutkijalle testin aikana mahdolliset huolenaiheet tai pelot subluksaatiosta. Tämän jälkeen tutkija vie olkapään varovasti yhä enemmän ulkokiertoon ja etsii merkkejä potilaan pelosta.

Positiivisessa testissä potilas ilmoittaa pelkäävänsä sijoiltaanmenoa suuremmilla ulkokiertoalueilla.

Biomekaanisesti on järkevämpää abduktoida potilaan käsivarsi vaakasuoraan, jotta olkaluun pää liukuu anteriorisesti.

Muita yleisiä testejä, joilla voidaan arvioida glenohumeraalinivelen etupään instabiliteettia, ovat:

• Siirtotesti
• Julkaisu / yllätystesti
• Kuormitus- ja siirtotesti

21 HYÖDYLLISINTÄ ORTOPEDISTÄ TESTIÄ KLIINISESSÄ KÄYTÄNNÖSSÄ.

• • Nimi*
• • Sähköposti*

Δ

Hegedus EJ, Goode AP, Cook CE, Michener L, Myer CA, Myer DM, Wright AA. Mitkä fysiologiset tutkimukset antavat kliinikoille eniten arvoa olkapäätä tutkittaessa? Järjestelmällisen katsauksen päivitys ja yksittäisten testien meta-analyysi. British journal of sports medicine. 2012 Nov 1;46(14):964-78.