Craniocervical Flexion -testi | Cervical Motor Control Impairment (kaulan motorisen kontrollin heikkeneminen)

 On saatu viitteitä siitä, että niskalihasten voiman, koordinaation ja kestävyyden puutteet liittyvät niskakipuihin ja päänsärkypotilaisiin - erityisesti niihin, joilla on cervicogeeninen päänsärky. 

De Koning et al. (2008) tekivät systemaattisen katsauksen muun muassa kraniokaulan fleksiotestin, lyhennettynä CCFT, kliinisistä ominaisuuksista. He havaitsivat, että ICC-arvot olivat havaitsijan sisäisen luotettavuuden osalta 65 pisteestä 93 pisteeseen. Yhdessä tutkimuksessa raportoitiin tarkkailijoiden välisen luotettavuuden arvot, joiden ICC oli 0,54. Näiden epäjohdonmukaisten tulosten perusteella kliininen arvo on melko heikko. 

Testin suorittamiseksi potilas makaa selinmakuulla makuuasennossa pää neutraaliasennossa. Kasvojen linjan on oltava vaakasuora. Tämän jälkeen tyhjennetty biofeedback-yksikkö asetetaan kaulan taakse niin, että se on potilaan niskanahkaa vasten.
Puhalla mansetti 20 mmHg:n peruspaineeseen.
Tämän jälkeen testi suoritetaan kahdessa vaiheessa.

Vaihe 1

Vaiheessa 1 potilasta pyydetään hitaasti nyökkäämään päätä ikään kuin takaraivo liukuu penkkiä pitkin, kunnes paine nousee 2 mmHg:n verran eli 20:stä 22:een mmHg:iin, ja pitämään tätä asentoa kahden tai kolmen sekunnin ajan, ennen kuin potilas voi rentoutua ja palata alkuasentoon.
Jos potilaallasi on apikaalinen hengitysmalli, nyökkäys tehdään uloshengityksen yhteydessä.
Toista tämä prosessi jokaisella 2 mmHg:n lisäyksellä, kunnes saavutat 30 mmHg:n biopalauteyksikössä. Yhteensä 5 vaihetta.
Perusmittauksena käytetään vaihetta, jossa potilas pystyy saavuttamaan ja pitämään paineen 2-3 sekunnin ajan oikeassa kraniokaulan fleksiossa.

Testin aikana tarkkailet seuraavia asioita varmistaaksesi, että testi suoritetaan asianmukaisesti:
Analysoi pään nyökkäyksen liikettä. Kunkin vaiheen aikana kiertokulman pitäisi kasvaa. Potilaat saattavat käyttää enemmän pään sisäänvetämistä tai pään nostamista paineen nousun saavuttamiseksi. Lisäksi sternocleidomastoideus- tai anteriorisen scalene-lihaksen aktiivisuuden pitäisi olla minimaalista vasta testin 1-2 viimeisessä vaiheessa - jos ollenkaan.
Potilaan on myös pystyttävä rentoutumaan ja palaamaan 20 mmHg:n peruspaineeseen yritysten välillä.

Vaihe 2

Vaihe 2 suoritetaan, jos potilas pystyy saavuttamaan tämän testin vaiheen 1 ilman korvaavia liikkeitä.
Tässä vaiheessa testataan syvien kaularangan taivuttajien isometristä kestävyyttä. Potilas on samassa asennossa kuin vaiheessa 1. Sitten he nyökkäävät päänsä alimmalle tasolle, eli 22mmHg, ja pitävät tätä asentoa 10 sekuntia. Jos he pystyvät suorittamaan kolme kymmenen sekunnin pitoa kyseisellä tasolla, he voivat jatkaa seuraavalle tasolle, joka on jälleen 2 mmHg korkeampi. 

Tarkista, onko aiemmin kuvattuja kompensoivia strategioita, nykimistä otteen aikana tai paineen alenemista 10 sekunnin isometrisen supistuksen aikana, mikä voi viitata syvien kaularangan taivuttajien heikkouteen tai väsymiseen. 

Dokumentoi arvioinnissasi painetaso, jonka potilas pystyy pitämään vakaana toistuvasti 10 sekunnin pituisia pitoja minimaalisella pinnallisella lihastoiminnalla tai muilla kompensoivilla strategioilla.

Muita yleisiä testejä, joilla arvioidaan kaulan motorisen kontrollin heikkenemistä, ovat:

• Kliininen kohdunkaulan instabiliteetti
• Kaulan syvän niskan taivutuksen kestävyystesti / Harrisin testi
• Kohdunkaulan ojentajien kestävyystesti

21 HYÖDYLLISINTÄ ORTOPEDISTÄ TESTIÄ KLIINISESSÄ KÄYTÄNNÖSSÄ.

• • Nimi*
• • Sähköposti*

de Koning, C. H., van den Heuvel, S. P., Staal, J. B., Smits-Engelsman, B., & Hendriks, E. J. (2008). Kliininen arviointi menetelmistä, joilla mitataan lihasten toimintaa potilailla, joilla on epäspesifistä niskakipua: systemaattinen katsaus. BMC musculoskeletal disorders, 9(1), 1-9.

Jull, G. A., O'leary, S. P., & Falla, D. L. (2008). Syvien kaularangan fleksiolihasten kliininen arviointi: kraniokaulan fleksiotesti. Journal of manipulative and physiological therapeutics, 31(7), 525-533.