1. 1. Potilas on selinmakuulla
2. Tutkija taivuttaa potilaan polvea ja lonkkaa luodakseen löysyyttä kovakalvoon.
3. Tämän jälkeen potilasta pyydetään taivuttamaan päätä ja niskaa, jotta lumbosakraalisen plexuksen esijännitys syntyisi kraniaaliseen suuntaan.
4. Tästä asennosta tutkija dorsifleksioaa potilaan nilkkaa, ojentaa jalkaa ja passiivisesti taivuttaa lonkkaa säilyttäen dorsifleksion, kunnes oireita ilmenee. Tämä liike luo maksimaalisen jännityksen kovakalvoon, kun taas kovakalvon distaalinen liike on rajoitettu kraniaalisen esijännityksen vuoksi.
5. Lopuksi potilasta pyydetään jälleen ojentamaan päätä ja kaulaa, mikä vähentää kraniaalista jännitystä ja antaa kovakalvon liikkua distaalisesti.

Selitys

Suoran jalan nostotestin (SLR) distaalisen ja proksimaalisen aloituksen avulla voidaan erottaa toisistaan primaariset välilevyihin liittyvät häiriöt (välilevyn ulkonema, prolapsi ja ekstruusio, jotka kohdistavat suoraa painetta hermojuuriin) ja sekundaariset välilevyihin liittyvät häiriöt (jotka johtuvat välilevyn pienentyneestä tilasta välilevyn pienentyneen korkeuden ja pullistuman vuoksi), kuten epiduraaliset kiinnikkeet, hermojuuren puristusoireyhtymä (NRCS) tai ajoittainen neurogeeninen klaudikaatio (INC). Kun primaarisissa välilevyihin liittyvissä häiriöissä provokaatio on maksimaalinen duraalisen jännityksen aikana, sekundaarisissa välilevyihin liittyvissä häiriöissä provokaatio on suuntautumiskohtainen. Näissä tapauksissa provokaatio johtuu fibroosiin liittyvästä duraalihylsyn liikkuvuuden heikkenemisestä tai hermojuurten tulehduspesäkkeen puristumisesta. Kuvittele esimerkiksi, että potilaasi kärsii ärsytetyn hermojuuren puristuksesta rappeutuvan välilevyn pullistuman (anteriorisesti) ja hypertrofisen ligamentum flavumin (posteriorisesti) välissä: Tällöin kipu lisääntyy distaalisen liikkeen myötä ja vähenee proksimaalisen liikkeen myötä. Tämä johtuu siitä, että distaalinen liike siirtää juuren ärsyttävän painopisteen kaventuneen polun kautta.

Siksi kipu sekundaarisissa välilevyihin liittyvissä häiriöissä on suurimmillaan distaalisessa aloituksessa ja vähenee heti, kun niskan fleksiota lisätään, koska hermon ärsytyskeskittymä siirtyy jälleen kraniaaliseen fleksioon. Kipu häviää kokonaan, kun dorsifleksio vapautuu, jolloin hermo pääsee kulkemaan kraniaalisesti vielä pidemmälle. Proksimaalisen aloituksen yhteydessä kipu tuntuu vasta viimeisen askeleen aikana, kun proksimaalinen esijännitys vapautuu pään ja niskan ojennuksen myötä, jolloin lumbosakraalinen plexus pääsee liikkumaan distaalisesti.

21 HYÖDYLLISINTÄ ORTOPEDISTÄ TESTIÄ KLIINISESSÄ KÄYTÄNNÖSSÄ.

• • Nimi *
• • Sähköposti *

Muita testejä radikulaarisen kivun jäljentämiseksi ovat:

• Slump-testi
• Suoran jalan nostotesti
• Ristiin asetetun suoran jalan nostotesti
• Polven koukistustesti makuuasennossa (L2-L4-hermojuuren puristusten varalta).