Thompsonin testi | Akillesjänteen repeämän/repeämän arviointi

Mielenkiintoista on, että 66 prosenttia kaikista akillesjänteen repeämistä on oireettomia eli potilailla ei ole kipua, jäykkyyttä tai toimintahäiriöitä jänteessä ennen repeämistä. Tästä huolimatta 98 prosentissa kaikista revenneistä akillesjänteistä on merkkejä rappeutumisesta. Vuonna 2014 Reiman ja muut julkaisivat järjestelmällisen katsauksen ja meta-analyysin eri kliinisten arviointien diagnostisesta tarkkuudesta akillesjänteen repeämien diagnosoinnissa. Luultavasti yleisimmin käytetty testi on Thompsonin testi. Sen herkkyys on 96 % ja spesifisyys 93 %, joten sillä on suuri kliininen arvo akillesjänteen repeämien diagnosoinnissa ja poissulkemisessa.

Testin suorittamiseksi potilas makaa penkillä alaraajat ojennettuina makuuasennossa. Potilaan nilkat ulottuvat penkin reunan ulkopuolelle. Purista vasikkaa toisella kädellä ja kiinnitä huomiota jalkaterän liikkeisiin. Jos vasikan puristaminen johtaa jalkaterän plantaarifleksioon, voidaan olettaa, että jänne on ehjä.
Jos kuitenkin jonkinasteinen esikuormitus puuttuu makaavassa asennossa tapahtuvasta plantaarifleksion vaikutuksesta eikä plantaarifleksion jatkuminen johdu vasikan puristumisesta, repeämä on todennäköinen.

Muita yleisiä akillesjänteen repeämien testejä:

• Matlesin testi
• Aukon tunnustelutesti
• Copelandin testi

Maffulli N. Akillesjänteen ihonalaisen repeämän kliininen diagnoosi. The American journal of sports medicine. 1998 Mar;26(2):266-70.

Reiman M, Burgi C, Strube E, Prue K, Ray K, Elliott A, Goode A. Kliinisten toimenpiteiden hyödyllisyys akillesjänteen vammojen diagnosoinnissa: systemaattinen katsaus ja meta-analyysi. Journal of athletic training. 2014;49(6):820-9.