| 3 min lukea

Miksi loukkaantuneiden juoksijoiden tulisi korvata "menetetty juoksuaika".

Miksi juoksijoiden pitäisi korvata menetetty juoksuaika muulla liikunnalla?

Juoksuun liittyvät vammat ovat yleisiä juoksijoiden keskuudessa. Juoksuun liittyvien vammojen vuotuinen osuus on 24-65 prosenttia, ja yleisimmin vammautuva nivel on polvi(van Gent ym.). 2007). Maratonille harjoittelevien juoksijoiden keskuudessa loukkaantumisprosentin on raportoitu olevan jopa 90 prosenttia(Franke et al.). 2019).  Suurin osa (noin 80 %) juoksuvammoista johtuu ylikuormituksesta ilman selvää traumaattista tapahtumaa.

Juoksijoiden liikuntakäyttäytyminen loukkaantumisen aikana

Koska monet juoksijat loukkaantuvat, on tavallista, että juoksijat eivät voi juosta tänä aikana tai loukkaantumisesta toipuessaan tai kuntoutuksen aikana.
Käyttävätkö juoksijat siis muita harjoitusmenetelmiä, kuten pyöräilyä tai uintia, ylläpitääkseen kuntoaan tänä aikana? Davis et al. (2020) on osoittanut, että näin ei ole.

Loukkaantuneet juoksijat eivät korvaa menetettyä juoksuaikaa.

Tutkimuksessa tutkittiin 49 vapaa-ajan juoksijaa ja seurattiin heitä vuoden ajan. Kaikille juoksijoille annettiin aktiivisuusmittarit, joilla seurattiin heidän päivittäistä aktiivisuustasoaan, ja he täyttivät myös viikoittaisen kyselyn kivusta ja harjoittelun tasosta.  Tässä tutkimuksessa juoksuvamman määritelmä oli kyvyttömyys harjoitella vähintään kolme kertaa viikon aikana.


Verrattuna loukkaantumattomiin viikkoihin juoksijat harrastivat muutaman minuutin kohtalaista tai voimakasta liikuntaa päivässä, jos heillä oli loukkaantuminen. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella näyttää siltä, että juoksijat eivät korvaa menetettyä juoksuaikaa muilla harjoituksilla pitääkseen kuntotasonsa ennallaan.

Tutkimuksen keskeiset tulokset

Loukkaantuneet juoksijat eivät korvaa menetettyä juoksuaikaa muulla fyysisellä aktiivisuudella eivätkä näin ollen ylläpidä kuntotasoa, joka mahdollistaisi varhaisen paluun juoksemiseen.

Terapeuttina on erittäin tärkeää, että olemme tietoisia loukkaantuneiden juoksijoiden liikuntakäyttäytymisestä sinä aikana, kun he eivät voi juosta. Vaikuttaa siltä, että juoksijat ovat haluttomia harrastamaan muita harjoittelumuotoja silloin, kun he eivät juokse.

On tärkeää, että kannustamme juoksijoita ylläpitämään sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoaan monilla vähän rasitusta aiheuttavilla tavoilla (esim. uinti, pyöräily, kehonpainoharjoitukset) ja pitämään heidät liikkeessä sen sijaan, että he istuisivat. 

Aktiivisesta liikunnasta on paljon fyysisiä ja henkisiä hyötyjä, ja se voi olla hyödyksi loukkaantuneelle juoksijalle, kun hän on loukkaantumisen vuoksi alamaissa. Pelkkä lepo ei ole hyödyllistä, ja säännöllinen harjoittelu auttaa juoksijoita pääsemään takaisin vammaa edeltävälle tasolle ja palaamaan juoksuun varhaisessa vaiheessa.

Running Rehab: Loukkaantumisesta suorituskykyyn

Vihdoinkin...helppo ja edullinen tapa oppia todistetusti parhaat konseptit juoksuvammapotilaiden kuntouttamiseen.

Tämä blogiartikkeli on peräisin Running Rehab - From Pain to Performance -verkkokurssiltamme. Jos haluat lisätietoja vammojen aiheuttamien juoksijoiden hoidosta, mukaan lukien alkuvaiheen kuntoutus, kuormituksen hallinta, voimaharjoittelu ja juoksun uudelleenkuntoutus, tutustu kattavaan juoksun kuntoutuskurssiimme, jossa on pääsy kaikkeen juoksuvammojen kuntoutukseen liittyvään tietoon.

Kiitos paljon lukemisesta! 

Kippis,

Benoy Mathew,

Alaraajojen erikoisfysioterapeutti

Luoja (Running Rehab Course)

Viitteet

Van Gent RN, Siem D, van Middelkoop M, Van Os AG, Bierma-Zeinstra SM, Koes BW. Pitkän matkan juoksijoiden alaraajavammojen esiintyvyys ja niihin vaikuttavat tekijät: järjestelmällinen katsaus. British journal of sports medicine. 2007 Aug 1;41(8):469-80.

Franke TP, Backx FJ, Huisstede BM. Juoksevat itsensä maan tasalle? Vammojen ja sairauksien esiintyvyys, yleisyys ja vaikutukset juoksijoilla, jotka valmistautuvat puoli- tai täysmaratonille. journal of orthopaedic & sports physical therapy. 2019 Jul;49(7):518-28.

Davis JJ, Gruber AH. Loukkaantuneet juoksijat eivät korvaa menetettyä juoksuaikaa muulla liikunnalla. Urheilun ja liikunnan lääketiede ja tiede. 2019 joulukuu 23.

Benoy on erittäin erikoistunut fysioterapeutti, ja hän työskentelee Lontoon kansallisen terveyspalvelun (NHS) fysioterapeuttina sekä yksityisvastaanotolla Keski-Lontoossa, jossa hän hoitaa pääasiassa juoksijoita ja monimutkaisia alaraajavammoja. Hän valmistui fysioterapeutiksi vuonna 1998 ja suoritti maisterin tutkinnon Lontoossa vuonna 2014. Kliinisesti hän on erikoistunut vaikeiden tuki- ja liikuntaelinten ja urheiluvammojen hoitoon keskittyen erityisesti juoksuvammojen ylikuormitukseen sekä nuorten lonkka- ja polvivammoihin. Hän suhtautuu intohimoisesti tutkimuksen soveltamiseen kliinisessä tutkimuksessa.
Takaisin
Lataa ILMAINEN sovelluksemme