Johdanto

Lannerangan poikkeavien liikkeiden uskotaan olevan yhteydessä krooniseen alaselkäkipuun. On oletettu, että poikkeava liike johtuu heikommasta neuromuskulaarisesta hallinnasta ja että tämä puolestaan aiheuttaa liiallista kudosstressiä, joka voi olla syynä jatkuviin tai toistuviin oireisiin. Näiden liikemallien olemassaolon tutkiminen voi auttaa asettamaan kuntoutustavoitteita edessäsi olevalle henkilölle. Tämän vuoksi validien testien käyttö on ratkaisevan tärkeää. Tämän vuoksi tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, kuinka luotettavasti arvioijat arvioivat visuaalisesti poikkeavien liikemallien esiintymistä tai puuttumista lonkan ojennustestin aikana.

Menetelmät

Poikkileikkaustutkimus, jossa tutkittiin arvioijien välistä luotettavuutta ja johon osallistui 18 20-40-vuotiasta henkilöä, joilla ei ollut alaselkäkipua, ja 26 henkilöä, joilla oli remissiossa oleva alaselkäkipu. Kroonisen alaselkäkivun remissiossa oleminen tarkoitti, että kyseiset henkilöt olivat tällä hetkellä kivuttomia, mutta heillä oli ollut alaselän oireita yli kolmen kuukauden ajan TAI heillä oli ollut toistuvia alaselän kipuoireita vähintään kahden jakson ajan, jotka haittasivat jokapäiväistä elämää tai vaativat hoitoa.

Havainnoinnin suoritti kaksi fysioterapeuttia, jotka saivat koulutuksen ennen tutkimuksen aloittamista. Potilaat olivat makuuasennossa ja heitä pyydettiin ojentamaan lonkka. Liikettä toistettiin kolme kertaa, ja fysioterapeutit tarkkailivat, esiintyikö poikkeavia liikkeitä, kuten lannerangan ojentumista, lannerangan sivuttaisfleksiota tai lantion kiertymistä.

Tulokset

Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat, että molempien tarkkailijoiden välinen yksimielisyys oli melko korkea (yli 70 %) ja että kappa-arvot vaihtelivat tyydyttävästä kohtalaiseen, vaikka luottamusvälien alarajat osoittavatkin, että yksimielisyydet olivat vain lievästä tyydyttävään. Tässä tutkimuksessa havaitut poikkeavat liikkeet olivat lannerangan ojennus ja lantion kierto. Lannerangan sivuttaisfleksiota ei havaittu. Tulokset osoittavat, että poikkeavien liikkeiden esiintymisen ja kroonisen alaselkäkivun lievittymisen välillä oli merkittävä yhteys.

Kysymyksiä ja ajatuksia

Tässä tutkimuksessa käytetty poikkileikkaustutkimusasetelma esti syy-yhteyksien määrittämisen. Sen vuoksi yhteyttä poikkeavien liikkeiden esiintymisen välillä niillä, joilla on toistuvaa kroonista alaselkäkipua, ei voida käyttää toteamaan, että poikkeavat liikkeet ovat vastuussa toistuvista alaselkäkipuvaivoista. Se antaa vain mielenkiintoisen käsityksen, jota olisi tutkittava tarkemmin ennen johtopäätösten tekemistä.

Ennen tutkimuksen aloittamista asiantuntija koulutti tarkkailijat arvioimaan poikkeavia liikkeitä lonkan ojennustestin aikana. Tuloksista keskusteltiin ja ristiriitaisuudet ratkaistiin yhdessä asiantuntijan kanssa. Tämä koulutus on hyvä asia, koska se todennäköisesti parantaa melko subjektiivisen mittauksen tiedonkeruun laatua. Asiantuntijan kliininen havainto oli kuitenkin ilmeisesti validoitu sähkömagneettisella seurantajärjestelmällä, mutta validointitutkimukseen ei viitattu. Siksi suhtaudumme tähän lausumaan ja näihin menettelyihin edelleen hieman epäilevästi.

Ennen tiedonkeruuta molempien arvioijien hyväksyttävän yhteisymmärryksen tasoksi asetettiin 80 prosenttia. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että 80 prosentin raja saavutettiin vain kerran. Näin ollen tutkimuksen johtopäätöstä olisi ainakin mukautettava siten, että yhteisymmärrys oli hyvä, mutta ei saavuttanut etukäteen asetettua hyväksyttävää kynnysarvoa. Kirjallisuudessa kuitenkin usein ajatellaan, että 75 prosenttia on välttämätöntä, jotta mittaus voidaan luokitella hyväksyttäväksi, ja siksi kirjoittajat ovat olleet tiukkoja. Mielestämme on aina parempi aliarvioida arvo kuin yliarvioida ja paisuttaa johtopäätöksiä liikaa.

Tärkeä kysymys, jonka kysymme itseltämme tätä asiakirjaa lukiessamme, liittyy tutkittuun väestöön. Tutkimukseen osallistui 20-40-vuotiaita henkilöitä, ja väestön keski-ikä oli 25 vuotta. Koska tiedetään, että (kroonisen) alaselkäkivun esiintyvyys kasvaa iän myötä, on hyvin harvinaista, että tämä populaatio kuvastaa kliinisessä käytännössä esiintyvää alaselkäkipupopulaatiota. Sen vuoksi tulosten yleistettävyys on vähintäänkin kyseenalaistettava.

Puhu minulle nörttimäisesti

Otoskoon laskeminen osoitti, että tarvitaan vähintään 29 osallistujaa, ja kirjoittajat pystyivät rekrytoimaan 44 osallistujaa. Ei kuitenkaan ilmoitettu selvästi, oliko otoskoko laskettu etukäteen, joten tämä voi olla mahdollinen rajoitus.

Arvioijat olivat sokeita sen suhteen, mihin ryhmään osallistujat kuuluivat (krooninen alaselkäkipu tai ei), ja he arvioivat poikkeavat liikkeet toisistaan riippumatta, mikä on tarpeen arvioijien välisessä luotettavuustutkimuksessa. He tarkkailivat potilasta samaan aikaan, mikä on hyvä asia, koska näin ei voida olettaa, että oppimisvaikutusta tai muuttuneita liikestrategioita esiintyisi esimerkiksi lisääntyvän kivun vuoksi toistojen aikana. Toisaalta voi olla riskialtista arvioida osallistujia samanaikaisesti, koska molemmat tarkkailijat voivat mahdollisesti vaikuttaa toisiinsa sanattomasti esimerkiksi ilmeillään.

Lisäksi laskettiin prevalenssi- ja harhaisuussovitettu kappa, mikä nosti kappa-arvot kohtalaisiksi ja huomattaviksi arvioijien välisiksi luotettavuuksiksi. On kuitenkin tärkeää esittää myös prevalenssi, positiivinen ja negatiivinen yhteisymmärrys sekä suhteellinen frekvenssi jokaisessa tietojen kontingenssitaulukon solussa, mutta tätä ei valitettavasti tehty tässä tutkimuksessa.

Vie viestit kotiin

Kliinisen testin arvioinnissa on tärkeää hyvä luotettavuus eri arvioijien välillä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia, kuinka luotettavasti arvioijat havaitsevat poikkeavia liikkeitä lonkan ojennustestiä suoritettaessa. Tulokset osoittavat, että molempien tarkkailijoiden välinen yhteisymmärrys oli yleisesti ottaen hyvä ja luotettava. Kappa, joka ottaa huomioon sattumanvaraisen yhdenmukaisuuden, osoittaa, että yhdenmukaisuus on kohtalaisesta kohtalaiseen, mikä on odotettavissa tässä melko subjektiivisessa arvioinnissa (silmämääräinen tarkastus).

Kun tämä pidetään mielessä, hyvä neuromuskulaarinen kontrolli on toki tärkeää, mutta pitäisi olla selvää, että se ei ole ainoa tekijä, joka vaikuttaa alaselkäkivun syntyyn tai pysyvyyteen. Tämä tutkimus osoitti kuitenkin, että lonkan ojennustesti yläviistoon on luotettava testi, jota eri tutkijat voivat käyttää keskenään, sillä testin tulokset ovat melko tai kohtalaisen yhteneväiset. Tämän testin aikana havaittujen poikkeavien liikkeiden esiintymisen ja kroonisen alaselkäkivun lievittymisen välillä oli yhteys. Tämä ei tarkoita, että molemmat liittyvät toisiinsa syy-yhteydessä, mutta näiden poikkeavien liikkeiden esiintyminen voi olla mielenkiintoinen havainto, jota on syytä tutkia potilailla, joilla on toistuvaa alaselkäkipua, jotta voidaan ottaa askel kohti hoitoa.

Jos haluat oppia lisää kappa-tilastosta, suosittelemme sinua YouTube-kanavalle, jossa Kai selittää sen taustoja yksityiskohtaisesti: https://www.youtube.com/watch?v=DfNo32nL_fo.

Viite

Kong-Oun, S., Prasertkul, W., Fungkiatphaiboon, P., & Wattananon, P. (2022). Lonkan ojennuksen kliinisen havainnoinnin luotettavuus arvioijien välillä sekä poikkeavan liikkeen ja kroonisen alaselkäkivun välinen yhteys. Tuki- ja liikuntaelinten tiede ja käytäntö, 57, 102476.