Johdanto

Pakotettu hyperfleksio, pakotettu hyperextensio, varus- tai valgusjännitys, polven sijoiltaanmeno, korkean intensiteetin urheilulajit tai liikenteessä syntyneet vammat voivat kaikki edistää takimmaisen ristisiteen (PCL) repeämän syntymistä. Etummaisen ristisiteen (ACL) repeämien kuntoutuksesta tiedetään paljon, koska niitä esiintyy usein, kun taas PCL- repeämät ovat paljon harvinaisempia ja niitä esiintyy useammin muiden samanaikaisten polvivammojen yhteydessä. Erityisesti PCL:n repeämät ovat harvinaisia, sillä Yoon ja muut (2023) havaitsivat, että jopa 95 prosenttia PCL:n repeämistä liittyy muihin nivelsidevammoihin. Yleinen neuvo, jota PCL-repeämästä kärsiville annetaan, on välttää sääriluun takaosan siirtämistä kuntoutuksen alkuvaiheessa, jotta kudos voi parantua, minkä jälkeen polven liikelaajuus palautuu asteittain ja polven vahvistusohjelma alkaa. Koska tasapainoharjoittelun lisääminen ACL-repeämien kuntoutukseen on tuottanut lupaavia tuloksia, herää kysymys, voisiko siitä olla hyötyä myös eristettyjen PCL-repeämien kuntoutuksessa. Tämä tutkimus antaa meille arvokasta tietoa PCL-repeämien kuntoutuksesta tutkimalla tasapainoharjoitusten lisäämistä voimaharjoitteluun eristetyn posteriorisen ristisiteen kuntoutuksessa.

Menetelmät

Tässä tutkimuksessa tutkittiin 12 viikon tasapaino- ja voimaharjoittelun vaikutusta eristettyihin takimmaisen ristisiteen repeämiin. Mukaan voitiin ottaa ne, joilla oli yksittäinen PCL-repeämä (vahvistettu magneettikuvauksessa), joiden posteriorinen vetokoe oli positiivinen, jotka oireilivat päivittäisissä toiminnoissa ja joilla ei ollut muita jalkavammoja. Vamman oli oltava vähintään 3 kuukautta vanha.

Heidän saamansa interventio koostui 12 viikon mittaisesta tasapainoharjoitteluohjelmasta, johon kuului kaksi 1 tunnin mittaista istuntoa viikossa. Kuntoutusjaksot koostuivat 15 minuutin lämmittelystä paikallaan seisovalla pyörällä (70 rpm), 20 minuutin lihasvoimaharjoittelusta (polven ojennus ja polven koukistusharjoitus 70 %:lla 1RM:stä 2 sarjaa 12 toistoa), 15 minuutin BOSU-tasapainoharjoituksista ja 10 minuutin venyttelystä harjoittelun jälkeen.

Ohjelma jaettiin kolmeen vaiheeseen: alkuvaihe viikoilla 1-4, välivaihe viikoilla 5-8 ja loppuvaihe viikoilla 9-12. Tarkoituksena oli lähinnä mukauttaa tasapainoharjoituksia ja voimaharjoitusten harjoittelun intensiteettiä. Alkuvaiheessa harjoitukset suunniteltiin harjoittelemaan koko kehon tasapainoa ja kaksoisraajojen vakautta.

Välivaiheessa harjoitukset etenivät kahden raajan harjoituksiin silmät kiinni. Myöhäisvaiheen tasapainoharjoitukset tehtiin yhden jalan asennossa.

Vertaillakseen tasapainoharjoitusten lisäämisen tehokkuutta vahvistamiseen otettiin mukaan kontrolliryhmä. Tämä ryhmä koostui henkilöistä, joille oli tehty PCL-rekonstruktio yli 2 vuotta sitten ja joilla ei ollut rajoituksia päivittäisissä toiminnoissaan. He eivät kuitenkaan saaneet kuntoutuskoulutusta.

Tulosmittareina käytettiin Lysholmin pistemäärää ja kansainvälisen polvidokumentaatiokomitean (IKDC) pistemäärää. Nämä ovat kaksi potilaan ilmoittamaa toiminnallista tulosta. Ensimmäisessä tapauksessa pistemäärät katsotaan huono (<65), tyydyttävä (65-83), hyvä (84-94) tai erinomainen (95-100).

Näiden potilaan ilmoittamien pisteiden lisäksi suoritettiin aktiivinen ja passiivinen passiivisen asennon toistotesti Biodex-laitteella, jolla arvioitiin proprioseptiikkaa vaurioituneissa ja vaurioittamattomissa jaloissa sekä testattiin nelipäisen jalan ja reisilihaksen ja reisilihaksen voimaa. Polven löysyys tutkittiin artrometrillä.

Tulokset

Tasapainoryhmässä analysoitiin pieni 10 koehenkilön otos 12 viikon seurannassa, kun taas kontrolliryhmässä analysoitiin 9 koehenkilöä. Taulukosta 1 käy ilmi molempien ryhmien vastaavuus lähtötilanteessa.

Ennen 12 viikon takimmaisen ristisiteen kuntoutusta Lysholmin keskimääräinen Lysholm-pistemäärä oli merkittävästi alhaisempi kuin toiminnallisen lopputuloksen pistemäärä niillä, joille oli tehty aiempi PCL-rekonstruktio (59,30 (± 19,49) vs. 83,20 (± 13,18)). Tämä ero hävisi 12 viikon seurannan jälkeen, sillä pistemäärä parani 82,20:een (± 11,94). Sama päti IKDC-pisteisiin, jotka nousivat 56,30:stä (± 18,07) 79,20:een (± 12,40), mikä vastasi PCL-rekonstruktion jälkeisen ryhmän toiminnallisten tulosten pistemäärää 79,90 (± 7,20).

Ryhmien väliset merkittävät erot lähtötilanteessa hävisivät, kun 12 viikon tasapaino- ja voimaohjelma oli saatu päätökseen. Tasapaino-ohjelman suorittaneet henkilöt ilmoittivat, että he uskalsivat palata vammaa edeltäviin fyysisiin toimintoihin.

Kysymyksiä ja ajatuksia

Ei täsmennetty, mikä lopputuloksista oli ensisijainen tulosmittari. Kun otetaan huomioon, että potilaan raportoimia tuloksia IKDC ja Lysholm käsiteltiin ensimmäisenä asiakirjassa, oletan, että nämä olivat kiinnostavia tuloksia. Siksi käsittelin niitä Tulokset-osiossa.

Muista tuloksista voidaan todeta, että osallistujat paransivat nelipäisen ja reisilihaksen isokineettistä voimaa 12 viikon voimaharjoittelu- ja tasapaino-ohjelman aikana, lukuun ottamatta isokineettistä voimaa 240°/s nopeudella. Räjähdysvoimaa ei ehkä ole käsitelty laajasti. Kun vertailua tehtiin vammattoman jalan osalta ennen ja jälkeen 12 viikon harjoitusohjelman, parannusta ei havaittu. Oliko tämä seurausta siitä, että voimaharjoitteluohjelma suoritettiin vain loukkaantuneelle puolelle? Valitettavasti kirjoittajat eivät täsmentäneet, suoritettiinko polven ojennus- ja koukistusharjoitukset molemminpuolisesti vai vain yksipuolisesti. Jos sitä treenattiin molemminpuolisesti, odotetaan voiman lisääntyvän myös siinä jalassa, jota ei ole harjoitettu. Jäljelle jää kaksi vaihtoehtoa: joko voimaharjoittelun kuormitus oli liian pieni tai vain PCL:n vaurioitunutta jalkaa harjoitettiin.

Tasapaino-ohjelmalla yhdistettynä voimaharjoitteluun oli todennäköisesti hyvä vaikutus osallistujien polven proprioseptiikkaan. Tämä havaittiin passiivisen asentotestin aktiivisessa toistossa. Passiivisen asennon passiivinen toistaminen ei parantunut 12 viikon harjoittelun jälkeen. Ehkä tämä johtui siitä, että kuntoutukseen ei sisältynyt erityisiä lisääntymisharjoituksia, vai johtuiko se siitä, että lähtötilanteessa ei ollut eroa kontrolliryhmään verrattuna? Joka tapauksessa näitä tuloksia olisi testattava edelleen.

Polven veltostumissa ei havaittu eroa. Näyttää siltä, että polvi pysyi löysänä, mutta koska osallistujat ilmoittivat voivansa palata vammaa edeltäviin fyysisiin aktiviteetteihin, se saattaa tarkoittaa, että heidän luottamuksensa polveen oli parantunut merkittävästi. Voi myös olla, että he pystyivät hallitsemaan polvea paremmin lihasvoiman lisääntymisen ansiosta, vaikka tämä ei parantanutkaan polven veltostumista. Silti useita kysymyksiä on toistaiseksi jäänyt vaille vastausta.

Puhu minulle nörttimäisesti

Tutkimukseen sisältyi kontrolliryhmä, mutta voimmeko kutsua sitä kontrolliryhmäksi? Joka tapauksessa tämä tutkimus ei ollut satunnaistettu tutkimus. Ryhmiä ei myöskään otettu mukaan samaan aikaan. Ryhmien vertailukelpoisuutta tutkimuksen alussa ei voida testata, mutta se osoittaa todennäköisesti erilaista väestöä (jo 2 vuotta sitten leikattuja henkilöitä verrattuna tuoreisiin PCL-vammoihin). Tämän vuoksi on vaikeaa ja ennenaikaista tehdä päätelmiä tasapainoharjoittelun lisäämisestä säännölliseen voimaharjoitteluun. Ollakseen oikeassa tutkimusryhmää, joka suoritti tasapainoharjoituksia voimaharjoitteluohjelman lisäksi, olisi pitänyt verrata ryhmään, joka suoritti pelkkää voimaharjoittelua. Ihannetapauksessa mukaan olisi otettava todellinen kontrolliryhmä.

Eikö meidän siis tarvitse antaa mitään merkitystä tämän tutkimuksen tuloksille? Kun otetaan huomioon, että PCL:n yksittäisistä vammoista on saatavilla vain vähän näyttöä ja että vain muutamissa tutkimuksissa on tutkittu harjoitushoitoa pääasiallisena toimenpiteenä, uskon, että nämä tulokset voivat olla arvokas alku parempien tutkimusten suunnittelulle.

Vie viestit kotiin

Kyseessä oli pre-post-tutkimus, johon osallistui osallistujia, jotka osallistuivat tasapainoharjoituksia ja voimaharjoittelua sisältävään takimmaisen ristisiteen kuntoutusohjelmaan. Tutkimus osoitti, että 12 viikon ei-operatiivisella harjoittelulla voidaan saavuttaa samanlaiset tulokset kuin osallistujilla, joille tehtiin PCL-leikkaus 2 vuotta aiemmin. On selvää, että menetelmälliset rajoitukset, kuten pieni otoskoko, todellisen kontrolliryhmän puuttuminen ja satunnaistetun suunnittelun puuttuminen, aiheuttavat monia kysymyksiä. Tämä tutkimus valottaa kuitenkin aihetta, jossa ei tiedetä paljonkaan takimmaisen ristisiteen eristetystä kuntoutuksesta.

Viite

Lu CC, Yao HI, Fan TY, Lin YC, Lin HT, Chou PP. Kaksitoista viikkoa vaiheittaista tasapaino- ja voimaharjoitteluohjelmaa parantaa lihasvoimaa, proprioseptiikkaa ja kliinistä toimintaa potilailla, joilla on eristettyjä takimmaisen ristisiteen vammoja. Int J Environ Res Public Health. 2021 Dec 6;18(23):12849. doi: 10.3390/ijerph182312849. PMID: 34886588; PMCID: PMC8657930.