Johdanto

Plyometristä harjoittelua käytetään usein suorituskyvyn parantamiseen, koska viime vuosina on tehty useita järjestelmällisiä tutkimuksia sen hyödyllisistä vaikutuksista. Koska saatavilla on monia tutkimuksia, on tärkeää saada yleiskuva niiden päätelmistä. Sen sijaan, että tarkasteltaisiin jokaista tutkimusta erikseen, kattava katsaus auttaa lukijaa tiivistämään ja tulkitsemaan näyttöä yhdellä silmäyksellä ja ottamaan huomioon havaitut mahdolliset puutteet. Plyometrinen harjoittelu ja suorituskyky mainitaan usein samaan hengenvetoon. Tässä kattavassa kattavassa katsauksessa pyrittiin tekemään yhteenveto nykyisestä kirjallisuudesta ja tarkastelemaan metodologisia näkökohtia sen varmistamiseksi, että johtopäätökset ovat oikeita. Mitä voimme siis sanoa plyometrisestä harjoittelusta ja suorituskyvystä?

Menetelmät

Todistuspyramidin huipun muodostava kattava katsaus tehtiin. Se sisältää tiettyä aihetta koskevien jo julkaistujen meta-analyysien tulokset ja antaa lukijalle yleiskatsauksen. Sateenvarjokatsauksen vahvuutena on se, että siinä ei tarvitse tarkastella kaikkia samaa kohdetta koskevia tutkimuksia, vaan siinä korostetaan havaintoja ja tulkitaan nykyisiä vahvuuksia ja rajoituksia.

Alla olevassa taulukossa on yhteenveto PICOS-menetelmistä. Huomattakoon, että tässä katsauksessa tarkasteltiin terveitä ihmisiä, joilla ei ollut merkittäviä liitännäissairauksia tai terveysongelmia.

• Toimenpiteen vaikutuksen suuruus ilmaistiin standardoidulla keskiarvoerolla (SMD). SMD laskettiin tarvittaessa mukana olleiden meta-analyysien tietojen perusteella. Vaikutuskokoja tulkittiin seuraavasti:

• < 0,20 vähäpätöisenä,
• 0,20 ≤ SMD < 0,50 pienenä,
• 0,50 ≤ SMD < 0,80 kohtalaiseksi,
• ja SMD ≥ 0,80 suurina vaikutuksina.

Tuloksista tehtiin yhteenveto, ja ryhmien väliset erot (esimerkiksi plyometrinen harjoittelu verrattuna kontrolliin) erotettiin ryhmien sisäisistä eroista (esimerkiksi ennen ja jälkeen plyometrisen intervention). Plyometrisen harjoittelun vaikutusta tutkittiin erikseen seuraaviin tuloksiin: sprintti- tai nopeussuoritus, suunnanmuutos, maksimivoima, lihasvoima tai räjähtävä voima, pysty- ja vaakahyppysuoritus sekä muita tuloksia.

Tulokset

Katsaukseen sisällytettiin yhteensä 29 vuosina 2007-2022 julkaistua meta-analyysiä. Mukaan otetut populaatiot vaihtelivat mies- ja naispuolisista nuorisourheilijoista, jotka harrastivat lentopallon, koripallon, verkkopallon ja muiden hyppyurheilulajien kaltaisia urheilulajeja, nuorisourheilijoista, jotka eivät harrastaneet urheilua, terveistä harjoittelevista tai harjoittelemattomista henkilöistä, joilla oli hyvä, huono ja huipputaso, yli 50-vuotiaista henkilöistä yksittäisiin urheilulajeihin osallistuviin urheilijoihin (juoksijoihin, voimistelijoihin, golffareihin jne...).

Viidessä meta-analyysissä verrattiin plyometrisen harjoittelun vaikutuksia kontrolliinterventioon (ryhmien väliset erot) ja 24 meta-analyysissä verrattiin ryhmien sisäisiä vaikutuksia (ennen ja jälkeen intervention). Tiedot olivat peräisin yhteensä 22 alkuperäisestä tutkimuksesta. Osallistujien ikä vaihteli 15-vuotiaista 71-vuotiaisiin.

Mukana olleiden meta-analyysien metodologinen laatu arvioitiin AMSTAR-2:n avulla, jonka enimmäispistemäärä on 16. Laatupisteet vaihtelivat 2:sta 16:sta 13:een 16:sta. Kaikkiaan 75,9 prosenttia tutkimuksista oli laadultaan kohtalaisia, 20,6 prosenttia tutkimuksista oli heikkolaatuisia ja yksi tutkimus (3,4 prosenttia) arvioitiin korkealaatuiseksi tutkimukseksi.

Plyometrisen harjoittelun vaikutus sprintti- tai nopeussuoritukseen osoitti, että yleisellä väestöllä oli pieni hyöty yleisessä sprinttisuorituksessa ja lyhyen matkan sprinttisuorituksessa (10-20 m), mutta suuri vaikutus 30 metrin sprintissä. Nuoret henkilöt hyötyivät plyometrisestä harjoittelusta vain vähän. Yksilöurheilulajeja harrastavilla urheilijoilla oli pieni hyöty, kun taas yleisurheilulajien urheilijoilla vaikutus oli kohtalainen. Kohtalainen vaikutus havaittiin naisjalkapalloilijoiden, käsipalloilijoiden ja lentopalloilijoiden kohdalla. Koripalloilijat puolestaan hyötyivät suuresti plyometrisestä harjoittelusta, joka lisäsi heidän suorituskykyään lyhyissä (<10 m) ja pidemmissä sprinteissä (>10 m). Miesten jalkapalloilijoilla oli epäselvä vaikutus 5, 10, 15, 20 ja 30 metrin juoksusuoritukseen.

Suunnanmuutosta tarkasteltaessa kävi selväksi, että plyometrisen harjoittelun suuri vaikutus havaittiin koripalloilijoilla (alle tai yli 40 metrin juoksumatkoilla). Naisjalkapalloilijoilla havaittiin kohtalainen vaikutus. Yksittäisten urheilijoiden ja nuorten urheilijoiden osalta vaikutukset olivat epävarmoja.

Plyometrisen harjoittelun jälkeisen maksimivoiman on raportoitu lisääntyvän suurelta osin terveillä henkilöillä, kohtalaisesti koripalloilijoilla ja yksittäisiä urheilulajeja harrastavilla henkilöillä. Yleisurheilun urheilijat hyötyivät plyometrisestä harjoittelusta vain vähän. Neljässä tutkimuksessa raportoitiin epäselvistä vaikutuksista terveisiin henkilöihin, nuoriin ja jalkapalloilijoihin sekä hamstring/quadriceps-suhteeseen koripalloilijoilla.

Räjähdysvoima parani suurella vaikutuskoolla joukkueurheilijoilla, kun he osallistuivat plyometriseen harjoitteluun. Ikääntyneillä aikuisilla plyometrinen harjoittelu vaikutti kohtalaisesti lihasvoimaan, kun taas koripalloilijoilla vaikutus oli pieni. Oli epäselvää, hyötyivätkö terveet henkilöt plyometrisestä harjoittelusta tehon lisäämiseksi.

Suuri osa tutkimuksista tutki hyppytuloksia. Näihin kuului suorituskyky kyykkyhyppyjen, vastaliikkumishyppyjen (käsivarren heilautuksella tai kädet lantiolla), pudotushyppyjen, Sargent-hyppyjen ja/tai piikkihyppyjen aikana (eli hyppykorkeus). Terveillä ihmisillä vaikutukset vaihtelivat epäselvistä suuriin, mutta räjähtävyyttä vaativia joukkueurheilulajeja (jalkapallo, lentopallo, käsipallo, koripallo) harrastavat urheilijat hyötyivät plyometrisestä harjoittelusta enimmäkseen kohtalaisesti tai suuresti. Koulutetuilla ja kouluttamattomilla henkilöillä havaittiin kohtalainen vaikutus. Kahdessa tutkimuksessa tutkittiin vaikutuksia vaakahyppysuoritukseen. Yhdessä tutkimuksessa raportoitiin suuri vaikutus vaakahyppysuoritukseen joko vaaka- (SMD = 1,05) tai pystysuuntaisen plyometrisen harjoittelun jälkeen (SMD = 0,84). Toisessa tutkimuksessa raportoitiin plyometrisen harjoittelun epäselvistä vaikutuksista vaakahypyn etäisyyteen koripalloilijoilla.

Lopuksi plyometrisen harjoittelun vaikutukset muihin tuloksiin osoittivat, että yksittäisten urheilijoiden kestävyyssuorituskykyyn oli pieni vaikutus, naisjalkapalloilijoiden kestävyyssuorituskykyyn kohtalainen vaikutus ja terveiden ihmisten juoksusuorituskykyyn suurissa jaksoissa. Koripalloilijoiden dynaaminen tasapaino parani suurelta osin plyometrisen harjoittelun jälkeen, mutta vaikutus staattiseen tasapainoon oli epäselvä. Naisjalkapalloilijoiden potkusuorituskyky parani suurella vaikutuksella plyometrisen harjoittelun jälkeen. Plyometrinen harjoittelu parantaa tehokkaasti yo-yo intermittoivan palautumisen testiä.

Kysymyksiä ja ajatuksia

Plyometrinen harjoittelu ja suorituskyky liitetään usein vain urheilijoihin. Näin ollen plyometristä harjoittelua käytetään usein vain tämän ryhmän kuntoutuksessa. Tässä kattavassa katsauksessa havaittiin myönteisiä vaikutuksia fyysiseen suorituskykyyn myös väestössä. Siksi plyometrisestä harjoittelusta voi olla hyötyä muiden kuin urheilijoiden kuntoutuksessa.

On korostettava, että tässä katsauksessa tutkittiin terveitä henkilöitä, eikä sitä siksi voida ekstrapoloida henkilöihin, joilla on vammoja tai terveysongelmia. Äskettäin Hartleyn ym. katsauksessa, jonka Max tiivisti yhteenvetovideolla, todettiin, että plyometriset toimenpiteet voivat olla vasta-aiheisia osteoporoosia sairastaville naisille, koska ne voivat johtaa rasitusreaktioihin tai rakenteelliseen vikaantumiseen liiallisen ylikuormituksen vuoksi. Suosittelen katsomaan Maxin yhteenvedon, jossa kerrotaan lisää muista liikuntamuodoista, joita voidaan käyttää osteoporoosissa, klikkaamalla seuraavaa linkkiä:

Puhu minulle nörttimäisesti

Huomasin, että tutkimuksia, joissa ei ole havaittu vaikutuksia, ei ole esitetty kuvioissa. Tämä voidaan tulkita väärin, kun tarkastellaan pelkästään lukua. Useimpiin tutkimuksiin ei sisältynyt kontrolliryhmiä, joten on vaikea määrittää, mitkä tekijät ovat aiheuttaneet vaikutukset, ja muiden muuttujien, joita ei ole valvottu, vaikutus on saattanut vaikuttaa vaikutuksiin.

Pidä mielessä, että katsaus on itse asiassa yhteenveto yhteenvedoista, ja tämä voi aiheuttaa ongelmia yleistämiselle. Se voi antaa yleiskäsityksen, mutta sitä ei voida käyttää tutkimuksen yksinkertaistamiseen. Jotta lukija todella ymmärtäisi johtopäätökset, hänen on vielä tarkasteltava tutkimuksen yksityiskohtia, joista johtopäätökset ilmenevät. Tämä auttaa määrittelemään, miten hyödyllisiä sateenvarjokatsausten johtopäätökset ovat yleislääkärin vastaanotollesi.

Vie viestit kotiin

Yhteenvetona voidaan todeta, että suuria vaikutuksia havaittiin sprinttituloksissa yleisväestössä (30 metrin sprintti) ja koripalloilijoilla, suunnanmuutoksessa koripalloilijoiden sprinteissä, maksimivoimassa terveillä henkilöillä, räjähtävässä voimassa joukkueurheilijoilla ja vaakahyppysuorituksessa terveillä harjoittelevilla/harjoittelemattomilla henkilöillä. Joukkuelajien urheilijoilla havaittiin kohtalaisia tai suuria vaikutuksia hyppysuoritukseen, ja terveillä ihmisillä havaittiin epäselviä tai suuria vaikutuksia hyppysuoritukseen. Laatuongelmat nousevat esiin tässä yhteydessä, sillä useimmat mukana olleista katsauksista olivat laadultaan heikkolaatuisia tai kohtalaisia. Siksi tätä katsausta ei pitäisi pitää näyttöpyramidin tason 1 todisteena.

Viite

Kons RLK; Orssatto LBR; Ache-Dias J; De Pauw K; Meeusen R; Trajano GS; Dal Pupo J; Detanico D. Plyometrisen harjoittelun vaikutukset fyysiseen suorituskykyyn: Sateenvarjon katsaus. Pre-print, SporRxiv, 2022.