Johdanto

Lentopallon ja koripallon kaltaisissa urheilulajeissa hypitään ja laskeudutaan usein, ja niissä patellajänteen jännetuppisairaudet ovat yleisiä. Sen esiintyvyyden on raportoitu vaihtelevan 32-45 prosentin välillä huippu-urheilijoilla. On osoitettu, että usein lahjakkaat nuorisourheilijat vetäytyvät näistä lajeista, kun he kohtaavat patellajänteen jännetuppitulehduksen kaltaisia ongelmia, koska niitä on usein vaikea hoitaa. Nämä havainnot johtivat kasvavaan kiinnostukseen ennaltaehkäiseviä ohjelmia kohtaan, jotka on suunniteltu kohdistumaan yleisesti tunnettuihin riskitekijöihin, kuten nilkan dorsifleksiovajeeseen, lonkan ojentajien, abduktoreiden ja ulkorotaattoreiden heikentyneeseen voimaan sekä jäykkään laskeutumismekaniikkaan. Tällaisia ennaltaehkäiseviä ohjelmia on kuitenkin vähän, erityisesti nuorten huippupopulaatiossa, ja siksi tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia räätälöidyn harjoitusohjelman tehokkuutta patellajänteen tendinopatian esiintyvyyteen nuorten urheilijoiden keskuudessa.

Menetelmät

Tässä vuosina 2016 ja 2017 tehdyssä prospektiivisessa ristikkäisessä kohorttitutkimuksessa seurattiin nuorten lentopallon ja koripallon huippupelaajia kahden peräkkäisen vuoden ajan. Ensimmäinen vuosi oli tarkkailuvuosi, jolloin pelaajien loukkaantumiset rekisteröitiin. Toisen vuoden aikana urheilijoiden seurannan ohella tehtiin räätälöityjä harjoituksia urheilijoiden tarpeiden perusteella, jotka oli määritelty ennakkoarvioinnissa. Kukin ohjelmajakso kesti 15-20 minuuttia, ja sitä tehtiin kaksi kertaa viikossa koko kauden (10 kuukautta) ajan lämmittelyn aikana.

Kiinnostavia tuloksia olivat patellajänteen tendinopatian ilmaantuvuus 1000 tuntia urheilutoiminnalle altistumista kohti. Coxin eloonjäämisanalyysi suoritettiin, jotta voitiin tarkistaa toimenpiteen vaikutus patellajänteen tendinopatian esiintyvyyteen.

Tulokset

Patellajänteen tendinopatiaa sairastavat urheilijat olivat vanhempia kuin ne, jotka eivät sairastuneet, ja miehillä oli 3,3 kertaa suurempi todennäköisyys kuin naisilla, mutta näihin muuttujiin ei voida vaikuttaa. Ennaltaehkäisevän ohjelman vaikutusta tarkasteltaessa havaittiin, että patellajänteen tendinopatian esiintyvyys väheni merkittävästi. Seurantavuonna patellajänteen tendinopatian esiintyvyys oli 5,9 tapausta 1000 altistumistuntia kohti, kun taas interventiovuonna esiintyvyys oli 2,8 tapausta 1000 altistumistuntia kohti. Ensimmäisenä vuonna 26 urheilijalle kehittyi patellajänteen tendinopatia, ja interventiovuonna vain 13:lle. Laskettu riskisuhde oli 0,493, mikä tarkoittaa, että patellajänteen tendinopatian kehittymisen riski oli 51 prosenttia pienempi interventiovuonna.

Kysymyksiä ja ajatuksia

Tässä tutkimuksessa käytetty kohorttimalli on eräänlainen ei-kokeellinen malli, jossa tietyn lopputuloksen riskiryhmään kuuluvia henkilöitä seurataan tietyn ajanjakson ajan. Ryhmiä verrataan sairauden tai tilan (patellajänteen tendinopatian ilmaantuvuus) esiintymisen suhteen kahdessa kohortissa, jotka eroavat toisistaan tietyn ominaisuuden, riskitekijän tai altistumisen (räätälöity harjoitusohjelma) suhteen. Koska kyseessä oli ristikkäiskohortti, henkilöt yhdestä kohortista (havainnointivuosi) siirtyivät toiseen kohorttiin (interventiovuosi). Kohorttitutkimuksia suositaan kokeellisten tutkimusten sijasta silloin, kun kokeet eivät ole mahdollisia käytännön tai eettisistä syistä. On kuitenkin epäselvää, eikä ole selitetty, miksei kokeellista tutkimusta, kuten RCT:tä, tehty, sillä tällaisen tutkimuksen suunnittelu vaikuttaa mahdolliselta ja eettiseltä.

Patellajänteen tendinopatian kehittäneiden urheilijoiden kuntoutustilanteesta ei esitetty tietoja, joten on epäselvää, jatkoivatko he kuntoutusta ja uusiutuivatko he vai olivatko ne 13 tapausta, joille patellajänteen tendinopatia kehittyi toisena vuonna, uusia tapauksia. Tässä tutkimuksessa käytettiin kohorttirakennetta, mikä tarkoittaa, että ei ole selvää, johtuvatko vaikutukset todella interventio-ohjelmasta, jota seurattiin toisena vuonna. Sen selvittämiseksi olisi tehtävä satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Toimitetut tiedot antavat kuitenkin mielenkiintoisia näkemyksiä, joita voidaan tutkia tarkemmin.

Interventiovuonna patellajänteen tendinopatian kehittymisen riski pieneni, mutta tämä johtui mieslentopalloilijoilla havaitusta vaikutuksesta, sillä naislentopalloilijoilla riskin pienenemisessä ei havaittu juurikaan muutoksia. Koripallossa seurattiin kuitenkin vain miespuolisia urheilijoita, joten on epäselvää, havaitaanko tämä vaikutus myös tässä lajissa.

Puhu minulle nörttimäisesti

Tässä tutkimuksessa määriteltiin räätälöity ohjelma, joka perustui kunkin yksittäisen urheilijan ennakkoarviointiin. Todella mielenkiintoista on se, että he käyttivät testejä, joita voidaan helposti soveltaa tosielämässä (kuten painoa kantava loikkauskoe, hamstring bridge -testi, passiivinen lonkan sisäinen kierto ROM ja yhden jalan kyykky). Erityisiä tai kalliita laitteita ei siis tarvita. Näiden testien valinta perustui tietoon patellajänteen tendinopatiaan liittyvistä riskitekijöistä, kuten dorsifleksion ROM-rajoitteesta ja lonkan lihaksiston heikkoudesta.

Joukkueurheilun fysioterapeutti ja valmentajat keskustelivat ennakkoarvioinnin tuloksista, mutta valitettavasti urheilija ei ollut mukana päätöksentekoprosessissa. Yhteinen päätöksenteko on tärkeä näkökohta, ja asianmukainen selitys räätälöidyn ohjelman merkityksestä voi olla ratkaisevaa määrättyjen harjoitusten noudattamisen ja noudattamisen kannalta. Joukkueen fysioterapeutti oli kuitenkin läsnä lämmittelyharjoitusten aikana, joten voimme olettaa, että ohjeita noudatettiin asianmukaisesti.

Patellajänteen tendinopatian esiintyvyys väheni interventiovuonna, mikä on mielenkiintoista, koska urheilutunteja kirjattiin enemmän (5 884 tuntia seurantavuonna ja 6 104 tuntia interventiovuonna). Kirjoittajat katsovat tämän vaikutuksen johtuvan ennaltaehkäisyohjelmasta, vaikka tämä onkin testattava tiukemmassa RCT-tutkimuksessa. On mahdollista, että patellajänteen tendinopatian vähentyneeseen esiintyvyyteen interventiovuonna vaikutti Hawthorne-ilmiö, jossa yksilö saattaa raportoida eri tavalla tarkkailun seurauksena.

Vie viestit kotiin

Räätälöity ohjelma voi vähentää patellajänteen tendinopatian esiintyvyyttä lento- ja koripalloa pelaavilla nuorten huippu-urheilijoilla. Ohjelma suunniteltiin siten, että se kohdistui tiettyihin vammoihin, jotka havaittiin kunkin urheilijan ennakkoarvioinnissa. Kun harjoitusohjelma toteutettiin interventiovuonna, urheilijat osallistuivat ohjelmaan jokaisella harjoituskerralla 15-20 minuutin ajan lämmittelyn aikana.

Viite

Bittencourt NFN, Oliveira RR, Vaz RPM, Silva RS, Mendonça LM. Räätälöityjen harjoitusten ennaltaehkäisevä vaikutus patellajänteen tendinopatiaan nuorten huippu-urheilijoiden keskuudessa: Kohorttitutkimus. Phys Ther Sport. 2022 Jan;53:60-66. doi: 10.1016/j.ptsp.2021.11.006.