Tutkimus
Polvi
15. elokuuta 2023
Lonkan vahvuus ACL-rekonstruktion jälkeen
Johdanto
Nivelkierukan repeämien sivuvaikutuksena on riski sairastua varhain alkavaan nivelrikkoon (OA). Webster ja Hewett eivät havainneet eroa tässä riskissä, kun ACL-repeämän hoitoon käytettiin eri hoitostrategioita. Uskotaan, että polveen kohdistuvat lisääntyneet voimat, jotka johtuvat lihasten epätasapainosta ja/tai heikkouksista, voivat vaikuttaa siihen. Nelilihasheikkoutta pidetään OA:n puhkeamisen ja etenemisen pääasiallisena aiheuttajana. Vähemmän tiedetään lonkkanivelen lihasvoiman vaikutuksesta OA:n etenemiseen. Kiertymisvoima oli erityisen kiinnostava tässä tutkimuksessa, koska sen uskotaan vaikuttavan polven asentoon etutasossa (varus/valgus). Näin ollen tutkittiin lonkan voimaa ACL-rekonstruktion jälkeen ja sitä, oliko sillä yhteyttä oireisiin, suorituskykyyn ja rakenteellisiin muutoksiin ruston lopputuloksissa.
Menetelmät
Tämän tutkimuksen tiedot saatiin Culvenorin ym. kohorttitutkimuksesta. 2015, jotka määrittivät polven OA:han liittyvät tekijät ACL-rekonstruktiossa olleilla henkilöillä. He havaitsivat lisääntyneen riskin ACL-rekonstruoidussa polvessa verrattuna kontralateraaliseen terveeseen polveen. Patellofemoraalinivel vaikutti erityisen paljon ACL-rekonstruktion jälkeen. Tämän vuoksi tässä tutkimuksessa oltiin kiinnostuneita lonkan kiertolihasten voimasta, koska se voi vaikuttaa polven varus- ja valgus-lihaksiin ja siten patellofemoraalinivelen rasitukseen.
Lonkan rotaatiovoima arvioitiin käsidynamometrillä vuosi ACL-rekonstruktion jälkeen. Arviointi tehtiin potilaan ollessa makuuasennossa, lonkka neutraalissa asennossa ja polvi 90°:een taivutettuna. Voima arvioitiin kolme kertaa ja huippuarvo saatiin jokaisesta raajasta. Nämä arvot kerrottiin vipuvarrella ja normalisoitiin kehon painoon.
Lisäksi toiminnallista suorituskykyä arvioitiin käyttämällä yhden hyppäämisen etäisyyshyppyä, kolminkertaista ristiinhyppyä, sivuhyppyä ja yhden jalan nousua.
Osallistujat täyttivät polvivamman ja nivelrikon tulosmittarin (Knee Injury and Osteoarthritis Outcome Score, KOOS) 1 ja 5 vuotta ACL-rekonstruktion jälkeen. Lisäksi saatiin KOOS-Patellofemoraalinen (KOOS-PF) osa-asteikko. He saivat myös magneettikuvauksia, joissa kuvattiin patellofemoraalisen ja tibiofemoraalisen alueen rustoviat.
Tulokset
Yhteensä 111 osallistujaa suoritti lähtötilanteen tutkimukset ja 74 heistä suoritti viiden vuoden seurannan. Lonkan ulkokiertovoimassa havaittiin pieni ero (0,05 Nm/kg) ACL-rekonstruoidun raajan ja kontralateraalisen raajan välillä.
Pienempi lonkan ulkorotaatiovoima ACL-rekonstruktion jälkeen oli yhteydessä huonompiin oireisiin viiden vuoden kuluttua KOOS- ja KOOS-PF-pisteillä mitattuna. Alhaisempi sisärotaatiovoima oli yhteydessä vain KOOS-PF-pisteillä mitattujen oireiden huononemiseen viiden vuoden kuluttua.
Parempi voima sisä- ja ulkokierrossa oli yhteydessä parempaan suorituskykyyn kaikissa toiminnallisissa testeissä 1 ja 5 vuoden kuluttua. Ainoa poikkeus oli se, että lonkan sisäisen rotaation voiman ja pituushypyn välillä ei ollut yhteyttä 5 vuoden iässä.
Näyttää siltä, että lonkan sisä- tai ulkokiertoisen lonkkavoiman ja patellofemoraalisen tai tibiofemoraalisen osaston rustovaurioiden välillä ei ollut yhteyttä ACL-rekonstruktion jälkeen 1 vuoden kohdalla. Sääriluun ja reisiluun ruston heikkenemisen todennäköisyys kuitenkin väheni, kun lonkan ulkokierron voimakkuus kasvoi. Jokainen 0,1 Nm/kg lonkan ulkokiertovoiman lisäys oli yhteydessä 0,61 kertaa pienempään riskiin ruston heikkenemiseen.
Kysymyksiä ja ajatuksia
Oliko voiman väheneminen seurausta riittämättömästä kuntoutuksesta vai olivatko osallistujat seuranta-aikana vähentäneet urheiluun osallistumisen tasoaan? Harjoittelivatko he polvilihasten voimaharjoittelua, mutta kiinnittivätkö he liian vähän huomiota proksimaalisempiin lihaksiin? Kaikki tutkimuksessa esiin nousevat kysymykset.
Jokainen 0,1 Nm/kg lonkan ulkokiertovoiman paraneminen oli yhteydessä 0,61-kertaisesti pienempään ruston heikkenemisen esiintyvyyteen. Tämä ei kuitenkaan liittynyt radiologiseen nivelrikkoon 5 vuoden kuluttua. Tämä saattaa kuitenkin tarkoittaa, että lonkan kiertäjälihakset voivat vaikuttaa merkittävästi ruston heikkenemistä vastaan.
Puhu minulle nörttimäisesti
Tämän tutkimuksen tiedot saatiin pitkittäisestä kohorttitutkimuksesta, jossa arvioitiin toiminnallisia, oireisiin liittyviä ja rakenteellisia tuloksia ACL-rekonstruktion jälkeen. Näin ollen tässä tutkimuksessa ei laskettu otoskokoa eikä siihen sisältynyt kontrolliryhmää. Koska tutkimus on luonteeltaan havainnollinen, emme voi päätellä, mihin suuntaan vaikutus on. Emme voi myöskään sanoa, että heikompi voima olisi vastuussa huonommista KOOS-pistemääristä, sillä yhteys ei kerro mitään syystä. Lisäksi muiden muuttujien vaikutusta ei voida määrittää, koska tutkimuksessa ei kontrolloitu sekoittavia tekijöitä.
Vie viestit kotiin
Näyttää siltä, että lonkan heikompi ulkokiertovoima vuoden kuluttua ACL-rekonstruktiosta on yhteydessä huonompiin toiminnallisiin tuloksiin viiden vuoden seurannassa. Todettu ero ei kuitenkaan todennäköisesti ollut kliinisesti merkittävä.
Viite
Lisäviittaus
TASOITTAA EROTUSDIAGNOOSISI JUOKSUUN LIITTYVISSÄ LONKKAKIVUISSA - ILMAISEKSI!
Älä ota sitä riskiä, että mahdolliset punaiset liput jäävät huomaamatta tai että juoksijoita hoidetaan väärän diagnoosin perusteella! Tämä webinaari estää sinua tekemästä samoja virheitä, joihin monet terapeutit sortuvat!
