Johdanto

Cervikogeeninen päänsärky on tunnettu sekundaarinen päänsärky. Koska sitä pidetään sekundaarisena päänsärkynä, nykyisessä kliinisessä ymmärryksessä syyllisiksi tekijöiksi katsotaan tuki- ja liikuntaelimistön toimintahäiriöt ja anatomiset vauriot ylemmässä kaularangassa. Vaikka etiologia on hyvin ymmärretty ja rajattu ylemmässä kaularangassa, yksi neljästä kohdunkaulan päänsärkyä sairastavasta henkilöstä ei reagoi taustalla oleviin toimintahäiriöihin kohdistuvaan hoitoon. Tämä voi olla osoitus muista tekijöistä, jotka vaikuttavat cervikogeenisen päänsäryn syntyyn tai sen taustalla. Hypoteesina on, että cervicogeeninen päänsärky voi olla mekaaninen häiriö, jota välittää perifeerinen nociceptivinen lähde, tai monimutkaisempi tila, jota ylläpitää perifeerinen lähde (ylempi kaularanka) ja herkistyminen. Tässä tutkimuksessa haluttiin selvittää, esiintyykö kipumodulaatioprofiileissa heterogeenisuutta cervikogeenisen päänsäryn populaatioissa.

Menetelmät

Tässä retrospektiivisessä potilasprofiilien analyysissä päänsärkyosastolta rekrytoitiin henkilöitä, joilla oli cervicogeeninen päänsärky, ja heidät verrattiin terveisiin kontrolleihin. He olivat 18-55-vuotiaita, ja neurologi oli diagnosoinut heidät kansainvälisen päänsärkyhäiriöluokituksen (ICHD-3) mukaisesti. Heidän kaikkien kognitiivinen toimintakykynsä oli normaali, mikä näkyi Mini-Mental State Examination -testin pistemääränä 30. Kaikkia osallistujia, joilla oli cervikogeenistä päänsärkyä, pyydettiin täyttämään neljän viikon päänsärkypäiväkirja.

Kaikkien mukana olleiden osallistujien kipuherkkyyttä tutkittiin painealgometrillä. Mittaukset suoritettiin kallonsisäisesti suboccipitaalisesta lihaksistosta ja kallonsisäisesti selkärangan selkälihaksesta (erector spinae) L1:n kohdalta ja tibialis anterior -lihaksesta. Tämän jälkeen masennus-, ahdistuneisuus- ja stressitasot arvioitiin Depression Anxiety Stress Scale-21 (DASS-21) -mittarilla. Päänsäryn vaikutustesti (Headache Impact Test, HIT ) täytettiin elämänlaadun mittaamiseksi, ja unen laatua mitattiin Pittsburghin unenlaatuindeksillä (Pittsburgh Sleep Quality Index, PSQI). Nämä mittaukset otettiin yhteen, jotta voitiin laatia kivun modulaatioprofiili, jossa otetaan huomioon kipuprofiili ja psykososiaalinen elämäntapa-profiili.

Kipupainekynnyksen pitämiseksi epänormaalina määritettiin raja-arvo, joka perustui terveen kontrolliryhmän kynnysarvoihin. Kun cervikogeenistä päänsärkyä sairastavan henkilön kipupainekynnys oli alempi kuin normatiivisen kynnyksen 95 prosentin luottamusvälin alaraja, kipupaineherkkyyttä pidettiin alentuneena ja siten muuttuneena. Tämä tarkoittaa, että paine aiheuttaa kipua paljon pienemmällä painetasolla kuin normaalisti.

Kolmea kivun modulaatioprofiilia tarkasteltiin:

• Kipuprofiili
• Psykososiaalisen elämäntavan profiili
• Normaali profiili

Dominoiva muuttunut kipuprofiili määriteltiin, kun kaikki kipupainekynnykset (kepaalinen ja ekstra-kefaalinen) olivat muuttuneet, yhteensä 6, mutta niihin liittyi alle 2 muuttunutta psykososiaalista elämäntapatekijää.

Psykososiaalisen elämäntavan profiilia pidettiin hallitsevana, kun alle 6 kipupainekynnystä muuttui, mutta 3 psykososiaalista elämäntapatekijää muuttui. Psykososiaaliset elämäntapatekijät arvioitiin muuttuneiksi, jos pisteet osoittivat vähintään kohtalaista masennusta, ahdistusta ja stressiä (määritelty DASS-21-pistemäärillä 14, 10 ja 19), merkittävää vaikutusta jokapäiväiseen elämään (HIT-6-pistemäärä yli 56) tai huonoa unenlaatua (määritelty PSQI-pistemäärällä yli 5).

Kunkin tekijän pistemääriä verrattiin normatiivisiin arvoihin, jotka saatiin seuraavasta aineistosta Mingels et al. (2021). Näin ollen voitiin ottaa huomioon yhteensä viisi psykososiaalista tekijää (masennus, ahdistus, stressi, päänsäryn vaikutus jokapäiväiseen elämään ja unen laatu).

Normaali kipuprofiili määriteltiin silloin, kun kipupainekynnystä ja psykososiaalisia elämäntapatekijöitä ei todettu muuttuneeksi. Tämä tapahtui silloin, kun pisteet eivät ylittäneet edellä lueteltuja normatiivisia arvoja.

Tulokset

Tutkimukseen otettiin mukaan yhteensä 18 osallistujaa, joilla oli vahvistettu cervicogeeninen päänsärky, ja 18 tervettä vertailukohdetta.

Puolet cervikogeeniseen päänsärkyyn osallistuneista (n=9) osoitti muuttunutta dominoivaa kipuprofiilia, koska heillä oli 6 muuttunutta kepaalista ja ekstra-kefaalista kipupainekynnystä. Viidellätoista osallistujalla oli alle kolme muuttunutta psykososiaalista tekijää, kun taas kolmella cervikogeenistä päänsärkyä sairastavalla potilaalla oli yli kolme muuttunutta psykososiaalista tekijää, ja heillä katsottiin olevan muuttuneet psykososiaaliset elämäntapaprofiilit.

Kysymyksiä ja ajatuksia

16:lla 18:sta mukana olleesta päänsärkyyn osallistujasta oli muuttunut profiili, eli yhteensä 88 %:lla mukana olleista oli cervikogeeninen päänsärky. Kuudellatoista prosentilla tässä tutkimuksessa mukana olleista cervikogeenistä päänsärkyä sairastavista potilaista katsottiin psykososiaalisen elämäntyylin profiilin muuttuneen hallitsevasti. Puolella päänsärkypotilaista oli hallitseva kipuprofiili. Tulokset osoittavat, että kohdunkaulan päänsärkypopulaatio on heterogeeninen ja että päänsärkyä aiheuttavat tekijät ovat laajempia kuin pelkät tuki- ja liikuntaelimistön toimintahäiriöt ylemmässä kaularangassa.

Cervikogeenisen päänsäryn hoidon parantamiseksi on siis suositeltavaa arvioida myös muita tekijöitä kuin mekaanisia toimintahäiriöitä tuki- ja liikuntaelimistön alueella. Psykososiaalista tilaa voitaisiin siis kysyä arvioimalla unta, päänsäryn vaikutusta päivittäisiin toimintoihin, stressiä, ahdistusta ja masennusta. Tämä vaikuttaa erittäin tärkeältä, kun otetaan huomioon, että puolet tutkimukseen osallistuneista osoitti merkkejä keskeisestä herkistymisestä.

Keskeisen herkistymisen arviointi voidaan tehdä kvantitatiivisen sensorisen testauksen avulla, vaikka kivun modulaatioprofiilin käyttö, kuten tässä tutkimuksessa tehtiin, voi olla helpompi vaihtoehto toteuttaa kliinisessä käytännössä.

On tärkeää, että cervicogeenisen päänsäryn määritelmä, jonka mukaan se kehittyy täysin fyysisestä nociceptivasta lähteestä, voidaan kyseenalaistaa, koska tässä tutkimuksessa havaittiin henkilöitä, joiden psykososiaalinen elämäntyyli oli hallitseva päänsärkyyn vaikuttava tekijä.

Puhu minulle nörttimäisesti

Muuttuneen psykososiaalisen elämäntyylin profiilin raja-arvoksi asetettiin 3 positiivista muuttujaa 5:stä. Kolmen osallistujan kipuprofiili arvioitiin näin ollen psykososiaalista elämäntapaa hallitsevaksi. Kun tarkastellaan tarkemmin yksittäisiä tietoja, 18 osallistujasta 9:llä oli kaksi muuttunutta psykososiaalista tekijää. Ei tiedetä tarkalleen, miksi kirjoittajat valitsivat nykyisen kolmen muuttujan raja-arvon.

Vastaavasti hallitsevan kipuprofiilin todettiin olevan muuttunut, kun kaikki kuusi kipupainekynnystä olivat positiivisia. Myöskään tässä tapauksessa ei selitetty, miksi tämä rajaus valittiin. Myös tässä tapauksessa henkilö, jolla oli 5 positiivista kipupainekynnystä 6:sta, luokiteltiin siten, että hänellä ei ollut muuttunutta kipuprofiilia, mutta voitte huomata, että tämä saattaa olla kaikki tai ei mitään -lähestymistapa, joka saattaa olla hieman radikaali. Oletan, että tätä asiaa tutkitaan varmasti vielä lisää, ja kynnysarvot saattavat vielä muuttua tulevaisuudessa.

Tärkeää on, että henkilöt rekrytoitiin päänsärkyyksiköstä, mutta ei täsmennetty, oliko kyseessä perusterveydenhuolto, toissijainen vai korkea-asteen hoito. Koska osallistujat rekrytoitiin päänsärkyyksikköön, oletan, että kyseessä oli ainakin pitkälle erikoistunut klinikka, johon mahdollisesti rekrytoitiin henkilöitä, joilla oli vaikeampi päänsärky. Ehkä he eivät olleet hoidossa perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa, ja päänsäryn jatkuminen vaikutti heidän psykososiaalisiin osa-alueisiinsa. Siksi on epävarmaa, olivatko psykososiaaliset tekijät todella vaikuttaneet heidän kipukokemukseensa vai olivatko ne kehittyneet vähitellen päänsäryn kroonistuessa.

Kotiin vietävät viestit

Tärkeä viesti tästä tutkimuksesta on se, että voit arvioida cervikogeenistä päänsärkyä sairastavaa potilasta muutenkin kuin tuki- ja liikuntaelimistön osalta, sillä psykososiaaliset tekijät voivat vaikuttaa päänsäryn ominaisuuksiin. Psykososiaalisten osa-alueiden ja kipupainekynnysten arvioinnin avulla voit luoda kivun modulaatioprofiilin, jonka perusteella voit arvioida siihen vaikuttavia tekijöitä. Tämä voi ohjata johtoa räätälöimään toimenpiteet sen mukaisesti ja välttämään yhden koon soveltuvuutta kaikille. On huomattava, että tämä tutkimus on luonteeltaan kartoittava, ja se saattaa vielä muuttua tulevissa tutkimuksissa.

Viite

Mingels S, Granitzer M, Schmid AB, Dankaerts W. Yksilölliset endogeenisen kivun modulaatioprofiilit moniulotteisessa kontekstissa ihmisillä, joilla on cervicogeeninen päänsärky - Retrospektiivinen eksploratiivinen tutkimus. Musculoskelet Sci Pract. 2023 Oct;67:102855. doi: 10.1016/j.msksp.2023.102855. Epub 2023 Sep 2. PMID: 37683308; PMCID: PMC10560891.