Toki kopioimme otsikon Rilind Shalan hiljattain julkaistusta pääkirjoituksesta, koska se kertoo kaiken. Tässä blogikirjoituksessa tarkastelemme todisteita, joiden avulla voimme vastata tähän kysymykseen.
Johdanto
Liikunnan puute on merkittävä terveyshaittojen aiheuttaja, ja se lisää kokonaiskuolleisuuden riskiä. Maailman terveysjärjestö (WHO) suosittelee vähintään 150 minuuttia kohtalaisen intensiivistä liikuntaa viikossa. Monet ihmiset pitävät työaikana harrastamaansa liikuntaa riittävänä tai ainakin tämän suosituksen mukaisena. Mutta onko tämä väite perusteltu? Vaikka emme voi puhua kaikkien puolesta, saatat yllättyä kuullessasi, että useimmissa tapauksissa liikunnan määrä ei riitä ammattitoiminnan aikana täyttämään suosituksia. Joissakin tapauksissa työperäinen liikunta voi jopa haitata työntekijöiden terveyttä. Tässä blogikirjoituksessa paneudumme tutkimukseen, jossa keskustelemme tästä väitteestä.
Fyysistä aktiivisuutta edistetään sen terveyttä edistävien hyötyjen vuoksi terveillä ihmisillä. Epäterveellisistä elämäntavoista kärsiviä ihmisiä kannustetaan harrastamaan enemmän liikuntaa, jotta heidän elämäntapojensa vaikutukset terveyteen saataisiin torjuttua. Tämä liikunnan toimintamekanismi toimii vähentämällä tulehdustasoja, lieventämällä verenpainetta ja lipidiprofiilia sekä parantamalla voimaa ja sydän- ja hengityskuntoa. Suurempi liikuntaharrastus vähentää riskiä jopa 35 prosenttia kokonaiskuolleisuuden, 55 prosenttia sydän- ja verisuonitautien ja 30 prosenttia tyypin 2 diabeteksen osalta.
Monilla ihmisillä on aktiivinen työ: esimerkiksi rakennus-, siivous-, terveydenhuolto-, maatalous- ja teollisuustyö. Usein suuri osa päivästä kuluu jaloillaan, kun he kantavat tavaroita, kävelevät, nousevat ja laskevat portaita, kumartelevat ja paljon muuta. Mutta myös vähemmän raskasta nostamista ja vähemmän intensiivistä työtä, kuten taloudenhoitoa ja lastenhoitoa, voidaan harkita. Vaikka nämä työntekijät ovat hyvin aktiivisia koko päivän, heidän terveytensä on usein huono.
Arviointikirja
Lisää tietämystäsi tällä 600+ sivua sisältävällä kirjalla!
Paradoksaalista kyllä, on näyttöä siitä, että työperäisellä liikunnalla voi olla haitallisia terveysvaikutuksia. Cillekensin ja kollegoiden vuonna 2020 laatimassa kattavassa katsauksessa todisteet viittasivat siihen, että korkeat OPA-pitoisuudet olivat yhteydessä kokonaiskuolleisuuteen (miehillä), masennukseen, ahdistuneisuuteen, nivelrikkoon sekä unen laatuun ja kestoon. Joissakin tutkimuksissa kerrotaan ylirasitusvammojen, väsymyksen, tuki- ja liikuntaelimistön oireiden ja joidenkin syöpätyyppien riskistä. Bonekampin ym. vuonna 2022 tekemässä havainnoivassa kohorttitutkimuksessa verrattiin vapaa-ajan ja työperäistä liikuntaa ja sen vaikutuksia sydän- ja verisuoniterveyteen henkilöillä, joilla oli todettu sydän- ja verisuonitauti. He havaitsivat, että fyysinen aktiivisuus vapaa-ajalla suojaa vahvasti kokonaiskuolleisuudelta, sydän- ja verisuonitapahtumilta ja tyypin 2 diabeteksen riskiltä. Tätä ei havaittu, kun tutkijat tarkastelivat korkeampia OPA-pitoisuuksia. Sen sijaan korkeammat OPA-pitoisuudet näyttivät olevan yhteydessä lisääntyneeseen riskiin sairastua näihin seurauksiin. Tätä kutsutaan usein liikuntaparadoksiksi.
Vapaa-ajan liikunta suojaa voimakkaasti kokonaiskuolleisuudelta, sydän- ja verisuonitapahtumilta ja tyypin 2 diabeteksen riskiltä. Tätä ei havaittu korkeilla työperäisen fyysisen aktiivisuuden (OPA) tasoilla. Sen sijaan korkeammat OPA-pitoisuudet näyttivät olevan yhteydessä lisääntyneeseen riskiin sairastua näihin seurauksiin. Tätä kutsutaan usein liikuntaparadoksiksi.
Miten tämä paradoksi voidaan selittää?
Liikuntaparadoksin uskotaan johtuvan joistakin näistä taustalla olevista mekanismeista, kuten Holtermann ym. ehdottivat vuonna 2018:
- OPA:n intensiteetti on liian alhainen tai kesto liian pitkä, jotta se voisi ylläpitää tai parantaa sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa ja sydän- ja verisuoniterveyttä.
- OPA nostaa 24 tunnin sykettä ja tulehdusarvoja sekä nostaa 24 tunnin verenpainetta, jos käytetään raskasta nostoa tai staattisia asentoja.
- OPA suoritetaan usein ilman riittävää palautumisaikaa
- OPA suoritetaan usein työntekijän vähäisellä valvonnalla
Vapaa-ajan liikuntaa sen sijaan harrastetaan yleensä kohtalaisella tai korkealla intensiteetillä suhteellisen lyhyiden ajanjaksojen aikana, ja niiden välissä on riittävästi lepoa. Lisäksi kyseessä on useimmiten liikuntamuoto, jota ihmiset haluavat harrastaa, koska he pitävät siitä. Sitä vastoin OPA-työtä tehdään suhteellisen pitkiä aikoja päivän aikana useita peräkkäisiä päiviä, ja se edellyttää usein seisomista tietyissä asennoissa, tavaroiden kantamista, toistuvaa kiertymistä ja kumartumista sekä suurten taakkojen nostamista tai käsittelyä. Kun kuormitukset kasautuvat päivän aikana ja toistuvat seuraavana päivänä, työpäivän lopun ja seuraavan päivän alun välillä on lyhyt palautumisaika. Ei ole yllättävää, että huonot nukkumistottumukset, stressi jne. voivat vaikuttaa tähän edelleen.
Onko työperäinen liikunta syypää huonoon terveyteen?
Onneksi vastaus on ei. Emme voi väittää, että tämä riski johtuisi pelkästään korkeista OPA-pitoisuuksista. Fyysisen aktiivisuuden paradoksia koskevat todisteet ovat peräisin lähinnä havainnollisista kohorttitutkimuksista. Näissä tutkimuksissa on riski, että ne sisältävät monia sekoittavia muuttujia. Lisäksi on olemassa näyttöä siitä, että korkeilla OPA-pitoisuuksilla on suotuisia vaikutuksia. Esimerkiksi tutkimuksessa, jonka tekivät Fan et al. (2018) tutkimuksessa Kiinasta korkeilla OPA-pitoisuuksilla oli myönteisiä terveysvaikutuksia verrattuna alhaisiin OPA-pitoisuuksiin miehillä. Tämä vaikutus korjattiin monilla sekoittavilla tekijöillä, joista tärkeimpiä olivat ikä, koulutus, siviilisääty, alkoholin käyttö, tupakointi, ruokavalio, painoindeksi, diabetes, sydänkohtauksen tai aivohalvauksen esiintyminen suvussa, verenpaine ja kaikki muut fyysisen aktiivisuuden osa-alueet. Onneksi todisteet osoittivat myös suotuisia tuloksia niillä, joilla oli korkea OPA-pitoisuus. Se saattaa suojata syövältä, iskeemisiltä aivohalvauksilta, sepelvaltimotaudeilta ja mielenterveydeltä. Tämä on varmasti ala, jota on tutkittava tarkemmin.
On huomattava, että monissa tapauksissa sosioekonomiset muuttujat vaikuttavat tuloksiin. Ajattele ihmisiä, joiden työn autonomia on vähäisempää. Matalatuloiset, ja mahdolliset elämäntapatekijät lisäävät terveysriskiä entisestään. Lisäksi sekoittavien tekijöiden vaikutus on saattanut muuttua vuosien varrella, eivätkä vanhemmat havainnointitutkimukset välttämättä ole enää yhtä tarkkoja. Vuosien mittaan ihmiset esimerkiksi tupakoivat yleensä vähemmän. Toisaalta painoindeksi on saattanut kasvaa tietyissä maissa. Yksi suuri rajoitus on myös se, että monissa näistä havainnointitutkimuksista käytetään itseraportointikyselylomakkeita, joihin voi kohdistua monia vääristymiä ja joiden validiteetti on yleensä heikko.
Mitä meidän pitäisi oppia tästä blogikirjoituksesta?
Tärkeintä on 2 asiaa:
- Harrasta vapaa-ajan liikuntaa, sillä ammatillista liikuntaa ei pidä pitää vapaa-ajan liikunnan korvikkeena!
- Suojaa terveytesi työliikunnan aikana. Shala et al. ovat ehdottaneet viittä strategiaa. (2022), kuten alla olevassa kuvassa on esitetty.
Siksi fyysinen aktiivisuus työn ohella, vaikka sinulla olisi jo terveysongelmia, on edelleen yksi tärkeimmistä asioista, jotka kannattaa muistaa tästä blogikirjoituksesta. Muista, että me fysioterapeutit vietämme paljon aikaa jaloillamme, ja meidän tulisi harrastaa riittävästi liikuntaa myös vapaa-ajalla! 😉
Toivottavasti nautit tästä postauksesta, Ellen
Viitteet
Shala R. "Olen tarpeeksi aktiivinen työssäni. Miksi ammatillinen liikunta ei riitä? Br J Sports Med. 2022 Aug;56(16):897-898. doi: 10.1136/bjsports-2021-104957. Epub 2022 Mar 11. PMID: 35277394; PMCID: PMC9340008. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/35277394/
Holtermann A, Krause N, van der Beek AJ, Straker L. Fyysisen aktiivisuuden paradoksi: kuusi syytä siihen, miksi työperäinen fyysinen aktiivisuus ei tuota samoja etuja sydän- ja verisuoniterveyteen kuin vapaa-ajan fyysinen aktiivisuus. Br J Sports Med. 2018 Feb;52(3):149-150. doi: 10.1136/bjsports-2017-097965. Epub 2017 Aug 10. PMID: 28798040. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/28798040/
Coenen P, Huysmans MA, Holtermann A, Krause N, van Mechelen W, Straker LM, van der Beek AJ. Kohti parempaa ymmärrystä "liikuntaparadoksista": tutkimusohjelman tarve. Br J Sports Med. 2020 Sep;54(17):1055-1057. doi: 10.1136/bjsports-2019-101343. Epub 2020 Apr 7. PMID: 32265218. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32265218/
Cillekens B, Lang M, van Mechelen W, Verhagen E, Huysmans MA, Holtermann A, van der Beek AJ, Coenen P. How does occupational physical activity influence health? Sateenvarjokatsaus 23 terveystuloksesta 158 havainnointitutkimuksessa. Br J Sports Med. 2020 Dec;54(24):1474-1481. doi: 10.1136/bjsports-2020-102587. PMID: 33239353. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33239353/
Bonekamp NE, Visseren FLJ, Ruigrok Y, Cramer MJM, de Borst GJ, May AM, Koopal C; UCC-SMART-tutkimusryhmä; UCC-SMART-tutkimusryhmä. Vapaa-ajan ja ammatillinen liikunta ja sydän- ja verisuonitautien terveysvaikutukset. Sydän. 2022 Oct 21:heartjnl-2022-321474. doi: 10.1136/heartjnl-2022-321474. Epub ahead of print. PMID: 36270785. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/36270785/
