Alaselkäkipu, katsaus ennaltaehkäisyyn ja aktiivisiin hoitovaihtoehtoihin

Johdanto
Alaselkäkipu on maailmanlaajuisesti merkittävä työkyvyttömyyden syy. Vaikka useimpien alaselkäkipuepisodien ennuste on hyvä, ja ensimmäisten 6-12 viikon aikana voidaan odottaa merkittävää paranemista, toistuva luonne voi olla potilaille varsin turhauttavaa. Koska alaselkäkipu voi toistua, potilaat usein ajattelevat, että heidän selkänsä on heikko tai haavoittuva, ja he saattavat usein välttää tiettyjä toimintoja välttääkseen sitä, minkä he luulevat altistavan heidät uuden kohtauksen riskille. Näin he omaksuvat joitakin sopeutumattomia selviytymisstrategioita, jotka voivat altistaa heidät toistuville jaksoille.
Toissijainen ennaltaehkäisy
Voidaanko alaselkäkipuja ehkäistä väestössä, jolla on ollut aiempi kipukohtaus? Vuonna 2016 Steffensin ym. systemaattisessa katsauksessa todettiin, että liikunta yhdistettynä koulutukseen vähentää tehokkaasti tulevan alaselkäkipukohtauksen riskiä suhteellisella riskillä 0,55 (95 % CI 0,41-0,73). Muut interventiot olivat tehottomia tai niistä ei ollut näyttöä. Tärkeää on, että mukana oli henkilöitä, joilla ei ollut alaselkäkipuja tutkimukseen osallistumisen aikaan. Mutta kuten aiemmin mainittiin, sairauden toistuvan luonteen vuoksi on tärkeää tutkia, miten akuutin alaselkäkivun siirtymistä krooniseen tilaan voidaan ehkäistä.
Tuoreessa järjestelmällisessä katsauksessa ja meta-analyysissä, jonka tekivät de Campos ym. (2020) tutkimuksessa selvitettiin, onko olemassa ennaltaehkäiseviä strategioita, joilla voidaan vähentää alaselkäkivun vaikutuksia tulevaisuudessa. He päättelivät kohtalaisen laadukkaan näytön perusteella, että liikunta pystyi ehkäisemään tulevan alaselkäkivun voimakkuutta (MD -4,50; 95 % CI -7,26 -1,74) lyhyellä aikavälillä. Kun liikunta yhdistettiin koulutukseen, ei mielenkiintoista kyllä havaittu ennaltaehkäiseviä vaikutuksia lyhyellä tai pitkällä aikavälillä alaselkäkivun voimakkuuteen eikä lyhyellä aikavälillä myöskään työkyvyttömyyteen. Kohtalaisen laadukkaan näytön mukaan koulutus ja liikunta olivat kuitenkin tehokkaita tulevan työkyvyttömyyden vähentämisessä (MD -6,28; 95 % CI -9,51-3,06). Pelkkä koulutus ei ollut tehokas keino ehkäistä tulevaa työkyvyttömyyttä ja kivun voimakkuutta lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä.
Kolmeen tutkimukseen (612 osallistujaa) perustuva kohtalaisen laadukas näyttö osoittaa, että pelkkä liikunta voi vähentää tulevan LBP:n voimakkuutta (MD -4,50; 95 % CI -7,26 -1,74) lyhyen aikavälin seurannassa.
LBP:n hoito: aerobisten aktiviteettien, kuten kävelyn/juoksun, tehokkuus.
Tunnet varmaan neuvon pysyä aktiivisena, vaikka sinulla on alaselkäkipujakso. Mutta voiko säännöllinen liikunta, kuten kävely, juoksu, pyöräily tai uinti, auttaa alaselkäkivusta toipumisessa? Pocovi et al. (2021) tutkivat tätä ja havaitsivat, että vaihtoehtoiset interventiot, kuten stabilointiharjoitteet, fysioterapia ja yleinen liikunta, olivat tehokkaampia vähentämään kivun voimakkuutta lyhyellä aikavälillä (SMD 0,81; 95 % CI 0,28-1,34; I2 91 %) ja keskipitkällä aikavälillä (SMD 0,80; 95 % CI 0,10-1,49; I2 94 %) verrattuna juoksuun tai kävelyyn. Nämä vaikutukset johtavat noin 14 pisteen vähennyksiin 0-100 numeerisella kipuasteikolla. Molemmat perustuivat matalan varmuuden näyttöön.
Vammaisuutta tarkasteltaessa havaittiin samanlaisia vaikutuksia vaihtoehtoisten interventioiden hyväksi. Lyhyellä aikavälillä korkean varmuuden näytön perusteella havaittiin pieni vaikutus (SMD 0,22; 95 % CI 0,06-0,38; I2 0 %), joka vastaa 3,8 pisteen vähenemistä Oswestryn invaliditeettiasteikolla 0-100. Keskipitkällä aikavälillä havaittiin melko samanlainen pieni vaikutus (SMD 0,28; 95 % CI 0,05-0,51; I2 25 %), joka johti 4,1 pisteen vähennykseen vaihtoehtoisten toimenpiteiden hyväksi.
Selkärangan ortopedinen fysioterapia
Saat varmuutta kaularangan, rintarangan ja lannerangan yleisimpien patologioiden seulonnassa, arvioinnissa ja hoidossa 440 tutkimusartikkelin uusimman näytön perusteella.
Mitä vastaat potilaallesi, jos hän kysyy mielipidettäsi näistä aerobisista harjoituksista? Vaikutukset vaikuttavat pieniltä, mutta ne voivat kuitenkin olla tärkeä askel potilaan aktivoimiseksi ja toiminnan välttämisen estämiseksi. Tutkimuksessa verrattiin myös näiden aerobisten liikuntamuotojen tehoa siihen, että matalan selkäkivun hoidossa ei ollut mitään tai vain vähän toimenpiteitä, ja korkean varmuuden näytön perusteella todettiin, että liikunta oli lyhyellä aikavälillä tehokkaampaa matalan selkäkivun hoidossa kuin vain vähän tai ei mitään hoitoa, ja sen vaikutuksen koko oli pieni (SMD -0,23; 95 % CI -0,35-0,10; I2 0 %), mikä vastaa 4,4 pisteen vähennystä kipuasteikolla 0-100. Nämä vaikutukset olivat keskipitkällä aikavälillä pysyviä (SMD 0,26; 95 % CI -0,40-0,13; I2 0 %), mikä vastaa 5,7 pisteen arvioitua keskimääräistä eroa kipuasteikolla 0-100. Samoja tuloksia havaittiin myös työkyvyttömyyden osalta lyhyellä aikavälillä, jolloin kävely ja juoksu vähensivät työkyvyttömyyttä tehokkaammin kuin mitkään tai minimaaliset interventiot; keskimääräinen ero (SMD 0,26; 95 % CI -0,40-0,13; I2 0 %) vastasi 2,3 pisteen muutosta Oswestryn työkyvyttömyysasteikolla 0-100.
Näyttää siltä, että kun otetaan huomioon pienet erot kävelyn tai juoksun ja vaihtoehtoisten toimenpiteiden välillä, voimme neuvoa molempia, mikä vastaa edessäsi olevan potilaan mieltymyksiä ja mahdollisuuksia. Kun tarkastelemme erityisesti yhtä tähän meta-analyysiin sisältyvää tutkimusta (Shnayderman ym., 2013), sekä voimaharjoittelu että kävely olivat tehokkaita vähentämään oireita, työkyvyttömyyttä ja pelon välttämistä sekä lisäämään kävelymatkaa ja lihaskestävyyttä. On selvää, että voimaharjoitteluryhmä saavutti suurempia parannuksia lihaskestävyydessä, ja kävelyinterventiot lisäsivät kävelymatkaa enemmän, mutta erot kävely- ja voimaharjoitteluryhmien välillä eivät olleet merkittäviä, ja molemmat johtivat positiivisiin parannuksiin.
Entä urheilijoiden alaselkäkipu?
Samankaltaisuuksia edellä mainittujen tutkimusten kanssa on havaittavissa, kun tarkastellaan erityisesti urheilijoita. Thorntonin ym. vuonna 2021 tekemässä systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissä todettiin, että kaikki liikuntamuodot ovat tehokkaita kivun vähentämisessä ja toimintakyvyn parantamisessa urheilijoilla, joilla on alaselkäkipu. Myös tässä tapauksessa mikä tahansa liikuntamuoto näyttää olevan parempi kuin lepo, ja kohdennettu, dynaaminen, toiminnallinen (urheilukohtainen) liikunta saattaa olla hyödyllisintä tässä erityisryhmässä. Manuaalisen terapian (hieronta ja selkärangan manipulointi) tukemiseksi erillisinä toimenpiteinä urheilijoiden alaselkäkivun hoidossa ei ollut riittävästi näyttöä.
Entä invasiiviset hoitovaihtoehdot?
Kun työskentelet alaselkäkivuista kärsivien ihmisten kanssa, saatat saada kysymyksen, voisiko leikkaus auttaa heitä. Ehkä he ovat kuulleet joltakulta, että leikkaus voisi parantaa heidän selkäkipunsa. Lannerangan fuusio on yksi yleisimmistä lannerangan degeneratiivisen välilevysairauden hoitoon tehtävistä toimenpiteistä. Xun ym. tekemä meta-analyysi. (2020) päättelivät, että fuusioleikkaus ei ollut parempi kuin ei-operatiivinen hoito kivun ja työkyvyttömyyden osalta lyhyellä tai pitkällä aikavälillä. Kun otetaan huomioon myös mahdolliset komplikaatiot ja löyhät kriteerit, joita käytetään potilaiden ottamiseksi mukaan RCT-tutkimuksiin, vaikuttaa turvallisemmalta suositella fuusioleikkausta vain hyvin tarkasti valituille potilaille.
Tärkeimmät viestit kotiin viemisiksi
- Vähäisen tai suuren varmuuden perusteella kävely/juoksu oli vähemmän tehokasta kipua ja työkyvyttömyyttä vähentävässä mielessä kuin vaihtoehtoiset hoitomuodot, mutta erot olivat suhteellisen pieniä.
- Kun kävelyä/juoksua verrattiin minimaaliseen interventioon tai siihen, että interventiota ei toteutettu, korkean varmuuden näytön mukaan kävely/juoksu vähensi hieman tehokkaammin kipua kaikissa ajankohdissa ja työkyvyttömyyttä lyhyellä aikavälillä.
- Valitse toimenpidetyyppi potilaiden mieltymysten ja mahdollisuuksien perusteella. Muista, että aktiivisuus ja liikunnan harrastaminen on parempaa kuin ei mitään tekemättä jättäminen, riippumatta siitä, minkälainen liikuntamuoto on valittu!
Viitteet
Shnayderman I, Katz-Leurer M. Kroonisen alaselkäkivun hoitoon tarkoitettu aerobinen kävelyohjelma verrattuna lihasten vahvistamisohjelmaan: satunnaistettu kontrolloitu tutkimus. Clin Rehabil. 2013 Mar;27(3):207-14. doi: 10.1177/0269215512453353. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/22850802/
Oliveira CB, Maher CG, Pinto RZ, Traeger AC, Lin CC, Chenot JF, van Tulder M, Koes BW. Kliinisen käytännön ohjeet epäspesifisen alaselkäkivun hoidosta perusterveydenhuollossa: päivitetty katsaus. Eur Spine J. 2018 Nov;27(11):2791-2803. doi: 10.1007/s00586-018-5673-2. https://link.springer.com/content/pdf/10.1007/s00586-018-5673-2.pdf
Verhagen AP, Downie A, Popal N, Maher C, Koes BW. Nykyisissä selkäkipua koskevissa ohjeissa esitetyt punaiset liput: katsaus. Eur Spine J. 2016 Sep;25(9):2788-802. doi: 10.1007/s00586-016-4684-0. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27376890/
Xu W, Ran B, Luo W, Li Z, Gu R. Onko lannerangan fuusio välttämätön degeneratiiviseen levysairauteen liittyvän kroonisen alaselkäkivun yhteydessä? Meta-analyysi. World Neurosurg. 2021 Feb;146:298-306. doi: 10.1016/j.wneu.2020.11.121. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33253955/
Maher C, Underwood M, Buchbinder R. Epäspesifinen alaselkäkipu. Lancet. 2017 Feb 18;389(10070):736-747. doi: 10.1016/S0140-6736(16)30970-9. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/27745712/
de Campos TF, Maher CG, Fuller JT, Steffens D, Attwell S, Hancock MJ. Ennaltaehkäisystrategiat alaselkäkivun tulevien vaikutusten vähentämiseksi: järjestelmällinen katsaus ja meta-analyysi. Br J Sports Med. 2021 May;55(9):468-476. doi: 10.1136/bjsports-2019-101436. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/32646887/
Thornton JS, Caneiro JP, Hartvigsen J, Ardern CL, Vinther A, Wilkie K, Trease L, Ackerman KE, Dane K, McDonnell SJ, Mockler D, Gissane C, Wilson F. Treatmenting low back pain in athletes: a systematic review with meta-analysis. Br J Sports Med. 2021 Jun;55(12):656-662. doi: 10.1136/bjsports-2020-102723. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/33355180/
Steffens D, Maher CG, Pereira LS, Stevens ML, Oliveira VC, Chapple M, Teixeira-Salmela LF, Hancock MJ. Alaselkäkivun ehkäisy: Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi. JAMA Intern Med. 2016 Feb;176(2):199-208. doi: 10.1001/jamainternmed.2015.7431. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26752509/
Pocovi NC, de Campos TF, Lin CC, Merom D, Tiedemann A, Hancock MJ. Kävely, pyöräily ja uinti epäspesifisen alaselkäkivun hoidossa: Systemaattinen katsaus ja meta-analyysi. J Orthop Sports Phys Ther. 2021 Nov 16:1-64. doi: 10.2519/jospt.2022.10612. https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/34783263/
Infografiikka perustuu Georgen ym. kliinisiin käytäntöohjeisiin "Interventions for the Management of Acute and Chronic Low Back Pain." (Interventiot akuutin ja kroonisen alaselkäkivun hoitoon): Revision 2021"(J Orthop Sports Phys Ther. 2021;51(11):CPG1-CPG60. https://doi.org/10.2519/jospt.2021.0304). Kuvitukset Jeanne Robertson.
Ellen Vandyck
Tutkimuspäällikkö
UUDET BLOGIARTIKKELIT POSTILAATIKKOOSI
Tilaa nyt ja saat ilmoituksen, kun uusin blogiartikkeli julkaistaan.