• Määritelmä: MOH on sekundaarinen päänsärkyhäiriö, joka johtuu päänsärkylääkkeiden säännöllisestä liikakäytöstä. Sitä esiintyy potilailla, joilla on jo ennestään päänsärkyhäiriö.

• Yleisyys: Vaikuttaa 1-2 %:lla väestöstä, ja naisilla on 3-4 kertaa suurempi todennäköisyys sairastua kuin miehillä. Suurin esiintyvyys on noin 40-vuotiailla.

• Diagnostiset kriteerit (ICHD-III):
  • A. Päänsärkyä esiintyy ≥15 päivänä/kuukausi potilaalla, jolla on ennestään päänsärkyhäiriö.
  • B. Yhden tai useamman lääkkeen säännöllinen, yli 3 kuukautta kestänyt liikakäyttö akuutin ja/tai oireisen päänsäryn hoitoon. Ylikäyttö määritellään yksinkertaisten kipulääkkeiden (esim. parasetamoli, tulehduskipulääkkeet) käytöksi vähintään 15 päivänä kuukaudessa ja triptaanien tai vastaavien lääkkeiden käytöksi vähintään 10 päivänä kuukaudessa.
  • C. Päänsärkyä ei voida paremmin selittää muulla päänsärkyhäiriöllä.

• Hoitostandardi: Yleisesti hyväksyttyä hoitostandardia ei ole, koska satunnaistetuista kliinisistä tutkimuksista ei ole riittävästi tietoa. Hoidon onnistuminen vaihtelee, ja siihen vaikuttavat potilaan motivaatio, aiemmat epäonnistuneet vieroitushoidot, samanaikaiset psykiatriset sairaudet sekä lääkkeiden saatavuuteen ja kustannuksiin liittyvät kulttuuriset tekijät.
• Suositeltava hoito:
  • Tee oikea diagnoosi ja sulje pois muut päänsärkyhäiriöt.
  • Kouluta potilasta MOH:sta ja lääkkeiden vieroituksen tärkeydestä.
  • Vedä ylikäytetty lääkitys äkillisesti pois, joko pelastuslääkityksen kanssa tai ilman sitä.
  • Arvioi ennaltaehkäisyn tarve ennen lääkkeen vieroitusta, sen alkaessa tai sen jälkeen.
  • Seuranta uusiutumisen ehkäisemiseksi ja neuvojen antamiseksi tulevista hoidoista.
• Vetäytyminen ja seuranta: Useimmat potilaat voivat vieroittautua avohoidossa, mutta monimutkaiset tapaukset voivat vaatia sairaalahoitoa. Konsensusprotokollan mukaan useimmat potilaat hyötyvät lääkityksen lopettamisesta, vieroitusoireiden tukihoidosta, varhaisesta ennaltaehkäisevästä lääkityksestä, oireenmukaisesta hoidosta eri lääkkeellä kuin liikakäytössä ollut lääkitys ja kuuden kuukauden seurantajaksosta.

Ekbom, K., & Hardebo, J. E. (2002). Klusteripäänsärky: etiologia, diagnoosi ja hoito. Huumeet, 62, 61-69.

Fischera, M., Marziniak, M., Gralow, I., & Evers, S. (2008). Clusteripäänsäryn esiintyvyys ja yleisyys: väestöpohjaisten tutkimusten meta-analyysi. Cephalalgia, 28(6), 614-618.

Fontaine, D., Lanteri-Minet, M., Ouchchane, L., Lazorthes, Y., Mertens, P., Blond, S., ... & Lemaire, J. J. (2010). Tehokkaiden syväaivostimulaatioelektrodien anatominen sijainti kroonisessa klusteripäänsäryssä. Brain, 133(4), 1214-1223.

Goadsby, P. J., de Coo, I. F., Silver, N., Tyagi, A., Ahmed, F., Gaul, C., ... & Ferrari, M. D. (2018). Ei-invasiivinen vagushermostimulaatio episodisen ja kroonisen klusteripäänsäryn akuutissa hoidossa: satunnaistettu, kaksoissokkoutettu, näennäiskontrolloitu ACT2-tutkimus. Cephalalgia, 38(5), 959-969.

Leone, M., D'amico, D., Frediani, F., Moschiano, F., Grazzi, L., Attanasio, A., & Bussone, G. (2000). Verapamiili episodisen klusteripäänsäryn ennaltaehkäisyssä: kaksoissokkotutkimus verrattuna lumelääkkeeseen. Neurology, 54(6), 1382-1385.

Manzoni, G. C., Camarda, C., Genovese, A., Quintana, S., Rausa, F., Taga, A. ja Torelli, P. (2019). Klusteripäänsärky suhteessa eri ikäryhmiin. Neurologiset tieteet, 40, 9-13.

Matharu, M. S., Levy, M. J., Meeran, K., & Goadsby, P. J. (2004). Ihonalainen oktreotidi klusteripäänsäryn hoidossa: Satunnaistettu lumekontrolloitu kaksoissokkotutkimus. Annals of Neurology: Official Journal of the American Neurological Association and the Child Neurology Society, 56(4), 488-494.

May, A., Leone, M., Afra, J., Linde, M., Sándor, P. S., Evers, S., & Goadsby, P. J. (2006). EFNS:n ohjeet klusteripäänsäryn ja muiden kolmoishermo-autonomisten kefalalgioiden hoidosta. European Journal of Neurology, 13(10), 1066-1077.

Mir, P., Alberca, R., Navarro, A., Montes, E., Martínez, E., Franco, E., ... & Lozano, P. (2003). Episodisen klusteripäänsäryn ennaltaehkäisevä hoito laskimonsisäisellä metyyliprednisoloniboluksella. Neurologiset tieteet, 24, 318-321.

Navarro-Fernández, G., de-la-Puente-Ranea, L., Gandía-González, M., & Gil-Martínez, A. (2019). Endogeeninen neurostimulaatio ja fysioterapia klusteripäänsäryn hoidossa: kliininen tapaus. Brain Sciences, 9(3), 60.ISO 690.

Obermann, M., Holle, D., Naegel, S., Burmeister, J., & Diener, H. C. (2015). Clusteripäänsäryn lääkehoitovaihtoehdot. Lääkehoidon asiantuntijalausunto, 16(8), 1177-1184.

Olesen, J. (2018). Kansainvälinen päänsärkyhäiriöiden luokitus. The Lancet Neurology, 17(5), 396-397.