Ellen Vandyck
Tutkimuspäällikkö
Monimutkainen alueellinen kipuoireyhtymä, lyhennettynä CRPS, on kivulias, krooninen ja invalidisoiva tila, jossa autonominen hermosto ja neuroinflammaatioradat aktivoituvat liikaa. Se ilmenee useimmiten leikkauksen tai traumaattisen tapahtuman, kuten ranteen murtuman, jälkeen. CRPS voidaan jakaa kahteen eri tyyppiin: CRPS-1 ja CRPS-2, joista jälkimmäisessä on merkkejä (erillisistä) hermovaurioista. Molemmissa tapauksissa oireet ovat täysin suhteettomia suhteessa taustalla olevaan vammaan tai sen aiheuttajaan.
Monia CRPS:n kuntoutusinterventioita on ehdotettu, mutta niiden tehokkuus on edelleen epäselvä, koska nykyisissä järjestelmällisissä katsauksissa on joko keskitytty liian kapeasti tiettyihin toimintatapoihin tai niissä ei ole tehty viimeaikaista, perusteellista kriittistä arviointia ja kvantitatiivista synteesiä kuntoutukseen keskittyvistä satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista (RCT). Tunnustaen tämän tarpeen Shafiee et al. (2023) tekivät tämän systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin, jonka tarkoituksena oli koota yhteen ja arvioida nykyistä näyttöä CRPS:n kuntoutusinterventioista ja tarjota näin ratkaisevan tärkeä resurssi kliinikoille.
Tämän systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin toteuttamiseksi tutkijat tekivät perusteellisen kirjallisuushaun useista tietokannoista, mukaan lukien Embase, Medline, CINAHL, Google Scholar, PEDro ja PsycINFO, niiden alkamisesta marraskuuhun 2021 asti.
Kaksi riippumatonta arvioijaa seuloi otsikot ja tiivistelmät mahdollisten merkityksellisten käsikirjoitusten tunnistamiseksi. Tämän jälkeen näiden tutkimusten kokoteksti tarkistettiin erityisten kelpoisuuskriteerien perusteella. Tarkastajien väliset erimielisyydet ratkaistiin keskustelemalla kolmannen kirjoittajan kanssa.
Tutkimukset voitiin ottaa mukaan, jos ne olivat satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia (RCT), joissa oli mukana aikuisia (18-vuotiaita tai vanhempia), joilla oli diagnosoitu CRPS-1 tai CRPS-2 tai olkapää-käsi-oireyhtymä (SHS), joka oli seurausta traumasta tai neurologisista tiloista, kuten aivohalvauksesta. RCT-tutkimusten interventiot saattoivat olla mitä tahansa ei-invasiivisia interventioita, mutta niiden oli oltava kuntoutuksen ammattilaisen (toimintaterapeutin, fysioterapeutin tai psykologin) toteuttamia. Artikkeleissa oli mitattava kivun vaikeusastetta ja/tai toimintakykyä/vammaisuutta käyttäen tunnustettuja ja hyväksyttyjä potilaan raportoimia tulosmittareita.
Farmakologisia ja kirurgisia toimenpiteitä koskevat tutkimukset, lasten CRPS:ää koskevat tutkimukset ja satunnaistamattomat kliiniset tutkimukset tai konferenssiyhteenvedot jätettiin pois.
Kaksi riippumatonta tutkijaa poimi tiedot standardoitua lomaketta käyttäen. Tähän sisältyivät yksityiskohdat, kuten tekijä, vuosi, CRPS:n tyyppi, osallistujien määrä, keski-ikä, interventio- ja vertailuryhmät, intervention ominaisuudet (esim. kesto, tiheys), tutkimustulokset ja tärkeimmät päätelmät. Eroavaisuudet ratkaistiin neuvottelemalla kolmannen kirjoittajan kanssa.
Kvalitatiivista synteesiä käytettiin tulosten tiivistämiseen (esim. keski-ikä, sukupuoli, osallistujien lukumäärä, interventiotiedot ja yleinen RoB). Meta-analyysia varten laskettiin Hedgesin g:hen perustuvat standardoidut keskiarvoerot (SMD) vaikutuksen koon mittarina, kun käytettävissä oli riittävästi numeerisia tietoja. Nämä vaikutuskoot yhdistettiin, ja RCT:iden välinen heterogeenisuus raportoitiin I-kvadranttiarvojen avulla (0-25 % pieni, 26-50 % keskisuuri, >50 % suuri). Suuren heterogeenisuuden vuoksi käytettiin satunnaisvaikutusten mallia. Hedgesin g-vertailuarvoja käytettiin tulkittaessa vaikutuskokojen suuruusluokkia vähäisiksi (<0,2), pieniksi (0,2), keskisuuriksi (0,5) ja suuriksi (>0,8). Sukupuoleen perustuva alaryhmäanalyysi suunniteltiin, jos tietoja oli riittävästi.
Järjestelmälliseen katsaukseen sisällytettiin yhteensä 33 tutkimusta, jotka oli julkaistu vuosina 1995-2021. Yksikään tutkimus ei keskittynyt CRPS-2:een; kahdeksan tutkimusta käsitteli aivohalvauksen jälkeistä CRPS:ää, 16 tutkimusta käsitteli yläraajojen CRPS-1:tä, ja yhdeksässä tutkimuksessa CRPS:n etiologia oli sekamuotoinen joko ylä- tai alaraajoissa.
Seuraavat CRPS:n kuntoutusinterventiot tutkittiin:
Meta-analyysiin otettiin mukaan kaksi tutkimusta, joissa oli epäselvä ja kaksi tutkimusta, joissa oli suuri harhan riski. Näissä tutkimuksissa arvioitiin peiliterapian vaikuttavuutta verrattuna tavanomaisiin kuntoutustoimenpiteisiin kivun ja toimintakyvyn paranemisen kannalta yhteensä 155:llä aivohalvauksen jälkeisellä ja sekamuotoisella CRPS-1-potilaalla.
Yhdistetyt arviot (Meta-analyysi): Yhdistetyt arviot (Meta-analyysi):
Peiliterapian avulla saavutetun kivun ja toimintakyvyn paranemisen SMD-arvion yhdistetty estimaatti oli 1,88 ja 1,30, mikä viittaa suuriin vaikutuksiin. GRADE-analyysissä RCT-näyttö luokiteltiin alun perin korkealaatuiseksi, mutta sitä alennettiin kerran otoskoon, kerran epäjohdonmukaisuuden ja kerran metodologisten rajoitusten vuoksi ja parannettiin kerran suuren vaikutuskoon vuoksi. Peiliterapiaa koskeva näyttö todettiin näin ollen heikkolaatuiseksi, mikä viittaa siihen, että peiliterapia tavanomaisten aivohalvauksen jälkeisten kuntoutustoimenpiteiden lisänä saattaa parantaa huomattavasti kipua ja toimintakykyä jopa 6 kuukauteen asti aivohalvauksen jälkeistä CRPS-1-potilailla.
Systemaattiseen katsaukseen sisällytettiin neljä tutkimusta, joissa oli harhapainoriski, mutta vain kaksi tutkimusta sisällytettiin meta-analyyseihin. Näissä tutkimuksissa tutkittiin porrastetun motorisen kuvantamisen kuntoutusinterventioiden vaikuttavuutta kivun paranemiseen.
Yhdistetyt arviot (Meta-analyysi): Yhdistetyt arviot (Meta-analyysi):
Kivun ja toimintakyvyn paranemisen SMD-arvion yhdistetty estimaatti oli 1,36 ja 1,64, mikä viittaa suuriin vaikutuksiin, kun seurattiin porrastettua motorista mielikuvitusohjelmaa.
GRADE-analyysissä RCT-näyttö luokiteltiin alun perin korkealaatuiseksi, mutta sitä alennettiin kahdesti otoskoon, kerran epäjohdonmukaisuuden ja kerran metodologisten rajoitusten vuoksi ja parannettiin kerran suuren vaikutuskoon vuoksi. Peiliterapiaa koskeva näyttö todettiin näin ollen heikkolaatuiseksi, mikä viittaa siihen, että peiliterapia tavanomaisten aivohalvauskuntoutusmenetelmien lisänä saattaa parantaa kipua ja toimintakykyä huomattavasti 6 kuukauteen asti potilailla, joilla on krooninen CRPS komplisoitumattomien ranteen murtumien ja yläraajojen CRPS-1:n jälkeen.
Neljässä tutkimuksessa, joissa kaikissa oli suuri harhan riski, arvioitiin akupunktion tehoa kivun ja toimintakyvyn paranemiseen 354 CRPS-1-potilaalla. Meta-analyysiin otettiin mukaan kolme tutkimusta, jotka koskivat vaikutusta kipuun, ja kaksi tutkimusta, jotka koskivat vaikutusta invaliditeetin paranemiseen.
Yhdistetyt arviot (Meta-analyysi): Yhdistetyt arviot (Meta-analyysi):
GRADE-analyysissä RCT-näyttö luokiteltiin aluksi korkeaksi, mutta näyttöä alennettiin kerran metodologisten rajoitusten, kerran epätarkkuuden ja kerran epäjohdonmukaisuuden vuoksi, minkä seurauksena akupunktiohoidon vaikuttavuus kipuun ja työkyvyttömyyteen verrattuna näennäishoitoon tai tavanomaisiin kuntoutustoimenpiteisiin oli hyvin epävarma. Lisäksi luottamusvälit osoittavat, että vaikutukset ylittivät 0, eivätkä ne siten ole merkitseviä.
Kahdessa tutkimuksessa, joissa oli pieni ja suuri harhaisuusriski, arvioitiin kipualtistuksen tehokkuutta 102 potilaalla, joilla oli ylä- ja alaraajojen CRPS-1.
Yhdistetyt arviot (Meta-analyysi): Yhdistetyt arviot (Meta-analyysi):
GRADE-analyysissä korkeatasoista RCT-näyttöä alennettiin kerran otoskoon, kerran metodologisten rajoitusten, kerran epätarkkuuden ja kerran epäjohdonmukaisuuden vuoksi. Tuloksena saatiin heikkolaatuista näyttöä, jonka mukaan kipualtistushoito voi aiheuttaa voi johtaa huomattavaan paranemiseen kipuun 6 kuukauden seurantaan asti. Kipualtistushoidon vaikutuksesta työkyvyttömyyteen on erittäin epävarmaa näyttöä.
Tätä interventiota tutkittiin kolmessa RCT:ssä, joista yhdessä oli korkea ja kahdessa epäselvä harhan riski. Näissä RCT-tutkimuksissa tutkittiin yhteensä 100 osallistujaa, joilla oli CRPS-1-oireyhtymä yläraajoissa.
Yhdistetyt arviot (Meta-analyysi): Yhdistetyt arviot (Meta-analyysi):
Korkean RCT-näytön laatua alennettiin kerran metodologisten rajoitusten, kerran epätarkkuuden ja kerran epäjohdonmukaisuuden vuoksi. Tämä johti siihen, että näyttö oli hyvin epävarmaa stellate ganglion ultraäänen vaikutuksesta kipuun ja työkyvyttömyyteen verrattuna lumelääkkeeseen tai TENS:ään.
Nestehoidon ja transkutaanisen sähköisen hermostimulaation (TENS) tehokkuutta ei voitu tutkia meta-analyysillä, koska tutkimusten välillä oli liian paljon heterogeenisuutta annosteluerojen osalta. Muissa mukana olleissa tutkimuksissa tutkittiin seuraavia CRPS:n kuntoutusinterventioita tavanomaisen fysioterapian lisänä, mutta niitä ei voitu meta-analysoida, koska tietoja ei ollut saatavilla riittävästi yhdistämistä varten:
Koska mukana olleet tutkimukset kattoivat laajan aikajakson vuodesta 1995 vuoteen 2021, CRPS:n määrittelyssä käytettiin erilaisia diagnostisia kriteerejä. Myös itse CRPS:n diagnostiset kriteerit ovat muuttuneet vuosien varrella. Vuosien mittaan CRPS:n ympärillä on tehty yhä enemmän tutkimusta, mikä on johtanut määritelmien ja diagnostisten kriteerien muuttumiseen. Se kehittyi tuntemattomasta tilasta, joka havaittiin Amerikan sisällissodan aikana ja kuvattiin nimellä causalgia 1800-luvulla. 1900-luvulla käytettiin termiä refleksisympaattinen dystrofia kuvaamaan samankaltaisia tapauksia kuin aiemmin havaitut. Sitten 1900-luvun lopulla kansainvälinen kivuntutkimusyhdistys IASP (International Association for the Study of Pain) nimesi tämän sairauden sellaiseksi kuin me sen nykyään tunnemme. Koska IASP:n ehdottamat CRPS:n diagnoosikriteerit olivat kuitenkin vähän spesifisiä, vuonna 2010 ehdotettiin uutta kriteeristöä, joka tunnetaan nimellä Budapestin kriteerit, ja vuonna 2010 ehdotettiin ja validoitu.
Koska diagnostiset nimitykset ovat muuttuneet refleksisympaattisesta dystrofiasta, Sudeckin atrofiasta, kausalgiasta, refleksin neurovaskulaarisesta dystrofiasta, algodystrofiasta tai algoneurodystrofiasta kompleksiseksi alueelliseksi kipuoireyhtymäksi (complex regional pain syndrome, CRPS), tämä on johtanut vuosien mittaan tutkimusten heterogeenisuuteen. Saatavilla on uutta tietoa ja tutkimustietoa, mikä johtaa muutoksiin siinä, miten lääkärit diagnosoivat ja hoitavat näitä sairauksia. Vaikka tämä on yleistä ja osa näyttöön perustuvaa käytäntöä, se voi johtaa ongelmiin, kun samaa aihetta tutkivat tutkimukset analysoidaan yhdessä, kuten systemaattisissa katsauksissa ja meta-analyyseissä tehdään. Joihinkin tutkimuksiin saattaa kuulua potilaita, jotka on diagnosoitu vanhempien kriteerien perusteella, kun taas toisissa tutkimuksissa on nykyaikaisempi käsitys itse patologiasta. Tämä johtaa vaihteluihin potilaiden ominaisuuksissa, oireiden vakavuudessa ja mahdollisesti hoitovasteessa. On olemassa keinoja tämän ongelman ratkaisemiseksi, sillä kirjoittajat ovat yrittäneet analysoida CRPS:n alaryhmiä ja sisällyttäneet I-neliö -tilaston tilastollisen heterogeenisuuden mittaamiseen. Meidän on kuitenkin suhtauduttava varovaisesti tässä järjestelmällisessä katsauksessa tehtyihin päätelmiin, erityisesti niihin, joissa on suuri heterogeenisuus.
Odotetusti tilastollista heterogeenisuutta havaittiin meta-analyysissä, joka koski peiliterapian, luokitellun motorisen kuvantamisen (työkyvyttömyyden paranemisen osalta), akupunktiohoidon, kipualtistushoidon ja tähtipoimun ultraääniblokkauksen tehokkuutta (keskisuuri heterogeenisuus työkyvyttömyyden paranemisen osalta, suuri heterogeenisuus kivun paranemisen osalta). Tämä vaikeuttaa vertailua, joten on tarpeen laatia RCT-tutkimuksia, joissa käytetään samoja kriteerejä ja hoitoprotokollia, koska se auttaa parantamaan pieniä otoskokoja ja lopulta se auttaa lisäämään mahdollisuutta tehdä alaryhmäanalyysejä.
Heterogeenisuus analyysissä, joka koski luokitellun motorisen mielikuvituksen tehokkuutta kivun paranemiseen, oli vähäistä, koska meta-analyysiin sisältyi kaksi samojen kirjoittajien tekemää tutkimusta, joissa todennäköisesti käytettiin samoja määritelmiä kaikissa tutkimuksissa. Mutta työkyvyttömyyden paranemisen osalta heterogeenisuus oli suurta. Sinänsä olisi parempi korostaa tuloksia, jotka koskevat lajitellun motorisen mielikuvituksen tehokkuutta kivun lievittämisessä, koska se oli ainoa CRPS I:n kuntoutusinterventio, jonka heterogeenisuus oli vähäinen ja vaikutuskoko suuri (95 prosentin luottamusväli vaihteli keskisuuren ja suuren vaikutuskoon välillä). Silti näytön tasoa alennettiin otoskokoon ja metodologisiin rajoituksiin liittyvien ongelmien vuoksi. Jos näihin ongelmiin voitaisiin puuttua tulevaisuudessa, oletan, että varmuus näyttöön asteittaisesta motorisesta kuvantamisesta lisääntyy ja että syntyy uutta tietoa CRPS I -oireyhtymästä kärsivien ihmisten auttamiseksi.
Eräs erittäin tärkeä CRPS:n kuntoutusinterventio, jota ei kuitenkaan mainita tässä tutkimuksessa, on seuraava potilaan koulutus ja viestintä! Huolimatta siitä, että se jätetään usein huomiotta katsauksissa ja RCT:ssä, sen pitäisi olla lähestymistapasi tärkein näkökohta! Voit antaa parhaita harjoituksia, kuten peiliterapiaa ja porrastettua motorista kuvantamista, kuten tämän järjestelmällisen katsauksen tehokkuuslöydökset tukevat, mutta jos et ota aikaa selittääksesi, mitä potilaan kehossa tapahtuu ja miten oireita hallitaan, hän luultavasti luovuttaa, kun hän ei näe parannuksia heti. Kerro heille pitkästä kestosta ja itsepäisestä, vaihtelevasta oireilusta. Selitä, että leimahdukset eivät välttämättä tarkoita, että he ovat tehneet liikaa, vaan että heidän kehonsa ylireagoi. Viimeinen asia, jonka haluaisit luoda, on pelon välttäminen, jolloin potilas joutuu loukkuun noidankehään, jossa hän välttää kuormittamasta kudoksia.
Uutta minulle oli stellate ganglioon kohdistettu interventio. Nopea haku sai minut ymmärtämään, että tämän ganglionin salpaaminen (hermosalpauksen avulla) voi auttaa vähentämään sympaattista ulostuloa. Koska hermosalpausta pidetään kirurgisena lähestymistapana, se jätettiin pois tämän asiakirjan kelpoisuuskriteerien perusteella. Ilmeisesti mukaan otettiin joitakin RCT-tutkimuksia, joissa tarkasteltiin niin sanotun terapeuttisen ultraäänen tehokkuutta stellate ganglionin tukkimisessa, mikä luokitellaan sitten konservatiiviseksi lähestymistavaksi, koska neuloja ei käytetä. Tämä ei antanut näyttöä tehokkuudesta, luultavasti siksi, että stellate ganglion sijaitsee syvällä kaulassa ja koska ultraääniaallot eivät todennäköisesti pysty vaikuttamaan rakenteeseen siinä syvyydessä. Lisäksi vuoteen 2001 mennessä ei ollut löydetty näyttöä ultraäänen terapeuttisesta käytöstä. katsaus.
Tämän katsauksen ratkaisevana vahvuutena on mukana olleiden RCT-tutkimusten metodologisen laadun ja harhan riskin systemaattinen arviointi modifioidun Cochrane-työkalun avulla. Kaksi riippumatonta arvioijaa käytti työkalua arvioidakseen kunkin käsikirjoituksen metodologista laatua ja harhan riskiä yhdeksällä kriittisellä alueella: satunnaissekvenssin luominen, allokaation salaaminen, tutkimukseen osallistuvien ja henkilökunnan sokeus, tulosten arvioinnin sokeus (sekä itse raportoidut että tutkijan antamat), tulostietojen täydellisyys (poistuman ja analyysimenetelmän harha), valikoiva raportointi ja muut harhat (otoskoko ja seurannan kesto). Kukin osa-alue arvioitiin alhaiseksi, epäselväksi tai korkeaksi RoB:ksi, ja sille annettiin yleinen RoB-luokitus.
Harhaisuusriskin arvioinnissa 33 tutkimuksesta 23 arvioitiin korkeaksi (70 %), 8 epäselväksi ja 2 tutkimukselle matalaksi harhaisuusriskiksi. Tämä tarkoittaa sitä, että suuri osa näyttöön perustuvasta aineistosta on altis vääristymille, jotka voivat joko yli- tai aliarvioida interventioiden todellisia vaikutuksia.. Vaikka tutkimuksessa todettiinkin, että useimmissa tutkimuksissa oli alhainen harhan riski esimerkiksi satunnaisjärjestyksen luomisen ja allokaation salaamisen osalta, näitä vahvuuksia varjostivat usein pienten otoskokojen ja lyhyiden seuranta-aikojen aiheuttamat rajoitukset. On kuitenkin tärkeää ottaa huomioon, että kun tutkimuksia tehdään ja julkaistaan ajan myötä enemmän, tuleviin järjestelmällisiin katsauksiin ja meta-analyyseihin käytettävissä olevien tutkimusten määrä todennäköisesti kasvaa. Näyttöaineiston lisääntymisen pitäisi johtaa tutkimuksiin, joissa otoskoko on suurempi ja seurantajaksot mahdollisesti pidemmät. Jos nämä rajoitukset vähenevät tulevissa tutkimuksissa, CRPS:n kuntoutusinterventioiden systemaattisten katsausten yleinen virheriski todennäköisesti pienenee. Tämä tutkimuksen laadun ja määrän kehittyminen edistää viime kädessä CRPS:n tehokkaiden hoitojen vankempaa ja selkeämpää ymmärtämistä.
CRPS-2:n RCT-tutkimuksista saatavan näytön puute on kriittinen aukko kirjallisuudessa. Siksi näitä päätelmiä ei voida siirtää CRPS-2:een, jossa hermovaurioiden merkit tulevat näkyviin. Julkaisuvirheitä ei myöskään voitu arvioida, koska mukaan otettiin liian vähän tutkimuksia CRPS:n kuntoutusinterventiota kohden, mikä viittaa siihen, että saatavilla oleva näyttö saattaa olla vääristynyttä. Lisäksi on olemassa vain vain vähän näyttöä siitä, miten yleisesti käytetyt psykologiset ja ammatilliset interventiot voitaisiin toteuttaa tehokkaasti CRPS:n hoidossa. Tämä korostaa alueita, joilla tarvitaan kipeästi lisätutkimusta, ja osoittaa, että tiettyjen potilasryhmien tai interventiotyyppien osalta meillä on hyvin rajallinen erityinen näyttö.
Tässä järjestelmällisessä katsauksessa ja meta-analyysissä tarkasteltiin erilaisia ei-invasiivisia hoitoja, joita fysioterapeutit ja muut kuntoutuksen ammattilaiset käyttävät CRPS:n hoidossa. Tavoitteena oli nähdä, kuinka tehokkaasti nämä hoidot vähentävät kipua ja parantavat toimintakykyä tai vähentävät vammaisuutta.
Katsauksessa todettiin, että vaikka jotkin interventiot, kuten esim. Peiliterapia, Graded Motor Imagery, ja Kipualtistusterapia, voi olla ovat lupaavia parantamaan CRPS-1-potilaiden kipua ja invaliditeettia, mutta kokonaisnäyttö on vähäistä. ei ole kovin vahvaa tai varmaa.. Ajattele asiaa näin: saatavilla olevat tutkimukset viittaavat siihen, että nämä hoidot ovat... saattavat toimia, ja joissakin tapauksissa ne osoittavat suurta potentiaalista parannustamutta emme voi vielä luottaa näihin tuloksiin.
Muut toimenpiteet, kuten Akupunktio, Stellate Ganglioniin kohdistuva ultraääni., Nestehoitoja TENSon vielä vähemmän varmaa näyttöä, ja katsauksessa todetaan, että niiden vaikutuksesta muihin hoitoihin tai lumelääkkeisiin verrattuna on "hyvin epävarmaa".
Pohjimmiltaan, vaikka meillä on joitakin viitteitä siitä, että tietyt CRPS:n kuntoutusinterventiot voisivat olla hyödyllisiä, nykyinen tutkimuskokoelma ei anna lopullista "tämä toimii varmasti" -vastausta useimpien interventioiden osalta.
A Potential Threatening Limitation:
Yksi tämän katsauksen suurimmista punaisista lipuista ja rajoitus, joka vaarantaa vakavasti johtopäätökset ja tulosten pätevyyden, on se, että monien alkuperäisten tutkimusten heikko laatu. Suurella enemmistöllä mukana olleista tutkimuksista oli suuri tai epäselvä harhan riski, mutta enimmäkseen tämä johtui otoskoon rajoituksista ja lyhyistä seurantajaksoista. Kaksi keskeistä näkökohtaa, jotka todennäköisesti paranevat tulevien tutkimusten myötä.
Paranna kliinistä päättelyä liikuntareseptin määräämiseksi aktiiviselle henkilölle, jolla on olkapääkipu Andrew Cuffin kanssa ja navigoi kliinistä diagnoosia ja hallintaa, jossa on tapaustutkimus golfarista Thomas Mitchellin kanssa.