Tampa Scale

Tampa Scale of Kinesiophobia -asteikko luotiin 17-kohtaisena itseraportointilistana, jossa on 4-portainen Likertin asteikko liikkeen tai (uudelleen)loukkaantumisen pelon arvioimiseksi.

"Kohtuuton ja heikentävä fyysisen liikkeen ja toiminnan pelko, joka johtuu tunteesta, että se on altis kivuliaalle loukkaantumiselle tai uudelleen loukkaantumiselle", luonnehtivat kinesiofobian käsitteen luojat (Kori ym., 1990).

Asteikko koostuu kahdesta osa-asteikosta:

• Fyysisen rasituksen välttäminen (uudelleen)loukkaantumisen tai kivun pahenemisen pelossa (kysymykset 1, 2, 7, 9, 10, 11, 12).
• Somaattinen fokus on ajatus siitä, että taustalla on merkittäviä lääketieteellisiä ongelmia (kysymykset 3, 4, 5, 6, 8).

Asteikko perustuu malliin, jossa on neljä erilaista pelkoa: liikkumisen pelko, liikkumisen pelko työssä ja pelko siitä, että pelkäät loukkaantuvasi uudelleen(Vlaeyen ym.). 1995). Lisäksi katastrofiajattelun piirteet on yhdistetty TSK:hon(Burwinkle et al. 2005). Kun mitataan kroonista kipua tai fibromyalgiaa sairastavien ongelmallisia asenteita ja käsityksiä kivusta, asteikosta voi olla apua.

Kyselylomakkeesta on saatavilla myös lyhennetty 11-kohtainen versio.

Validiteetti ja luotettavuus

Validointitutkimuksessa, johon osallistui kroonista alaselkäkipua (CLBP) sairastavia henkilöitä ja fibromyalgiapotilaita, Roelofs ym. (2004) käyttivät konfirmatorista faktorianalyysia validoidakseen Tampa Scale for Kinesiophobia (TSK) -mittarin kaksifaktorisen mallin.

Lisäksi tarkasteltiin TSK:n osa-asteikkojen konstruktiivista ja ennakoivaa validiteettia. Tuloksista kävi hyvin selväksi, että kaksifaktorinen malli selitti parhaiten molemmat kipunäytteet. Kohtalaiset korrelaatiokertoimet TSK:n ja sen ala-asteikkojen sekä kipuun liittyvää pelkoa, kivun katastrofaalista kokeilua ja toimintakyvyttömyyttä koskevien itseraportointimittareiden välillä, lähinnä CLBP-potilailla, tukivat asteikkojen konstruktion validiteettia. Fyysisen suorituskyvyn testeissä (esim. nostotehtävät, pyöräilytehtävät) suoriutumisen ja ennustevaliditeetin välillä havaittiin kohtalaisia korrelaatiokertoimia, lähinnä CLBP-potilailla.

Pisteytys ja tulkinta

Tulokset muodostuvat raakakokonaispistemäärästä (joka voi olla välillä 17-68) ja kahdesta osa-asteikosta. Käännä neljän käänteisen kohdan 4, 8, 12 ja 16 pisteet.

Toiminnan välttäminen edustaa käsitystä siitä, että toiminta voi johtaa (uudelleen)loukkaantumiseen tai pahempaan epämukavuuteen.

Somatic Focus edustaa ajatusta siitä, että taustalla on merkittäviä lääketieteellisiä ongelmia.

Lisäksi Roelofsin et al. (2004) mukaan pisteet ilmoitetaan prosenttiosuutena verrattuna kroonista selkäkipua (CBP-prosenttiosuus) ja fibromyalgiaa (FM-prosenttiosuus) sairastaviin henkilöihin. Prosenttiosuudet auttavat asettamaan vastaajien pistemäärän kontekstiin suhteessa tietyistä luokista saatuihin tavanomaisiin vastauksiin. Esimerkiksi 50 prosenttiyksikkö osoittaa, että henkilön kinesiofobian taso on samaa luokkaa kuin ihmisillä, joilla on myös fibromyalgiaa.

Vlaeyenin (1995) määrittelemän raja-arvon mukaan vähintään 37 pistettä pidetään korkeana pistemääränä ja se on osoitus huonommasta terveydentilasta. Korkea tulos TSK-testissä viittaa huomattavaan kinesiofobiaan. On suositeltavaa käyttää koko pistemäärää (joka koostuu kaikista 17 kohdasta), kun taas ammattilaiset saattavat haluta analysoida tietoja käyttämällä kahta osa-asteikkoa.

Tampa Scale PDF Lataa

LATAA

Tampa Scale Online-laskin

Viitteet

Vlaeyen, J. W. S., Kole-Snijders, A. M. J., Boeren, R. G. B., & Van Eek, H. (1995). Liikkumisen/(uudelleen)loukkaantumisen pelko kroonisessa alaselkäkivussa ja sen yhteys käyttäytymiseen. Pain, 62(3), 363-372.

Burwinkle, T., Robinson, J. P., & Turk, D. C., D. C. (2005). Liikkumisen pelko: Tampa Scale of Kinesiophobia -asteikon faktorirakenne fibromyalgiaoireyhtymää sairastavilla potilailla. The Journal of Pain, 6(6), 384-391.

Lundberg, M. K. E., Styf, J., & Carlsson, S. G. (2004). Kinesiofobiaa mittaavan Tampa-asteikon psykometrinen arviointi fysioterapeuttisesta näkökulmasta. Fysioterapian teoria ja käytäntö, 20(2), 121-133.

Roelofs, J., Goubert, L., Peters, M. L., Vlaeyen, J. W. S., & Crombez, G., ja Crombez, G. (2004). Tampa Scale for Kinesiophobia: psykometristen ominaisuuksien lisätutkimus kroonista alaselkäkipua ja fibromyalgiaa sairastavilla potilailla. European Journal of Pain, 8(5), 495-502.

Kori, S. H. "Kinesiofobia: uusi näkemys kroonisen kivun käyttäytymisestä". Pain Manage 3 (1990): 35-43.

Tekijänoikeusilmoitus

Lähteet mainitaan, jos ne ovat saatavilla, ja työkalun kehittäjä säilyttää tekijänoikeudet immateriaalioikeuksiin. Katsomme, että näiden välineiden muuttaminen ja luominen dynaamisiksi, vuorovaikutteisiksi online-pistelaskureiksi on oikeudenmukaista käyttöä. Ole hyvä ja lähetä lähetä meille sähköpostia jos uskot, että olemme loukanneet tekijänoikeuksiasi, jotta voimme poistaa loukkaavan materiaalin.