Nilkan nyrjähdyksen jälkeinen kuboideusoireyhtymä | Diagnoosi & hoito

Kuboidi oireyhtymästä on kirjallisuudessa käytetty myös nimityksiä subluxed cuboid, locked cuboid, dropped cuboid, cuboid fault syndrome, lateral plantar neuritis ja peroneal cuboid syndrome(Patterson ym.). 2006)

Patomekanismi

Kuutioidioireyhtymää koskeva hypoteesi perustuu anamneesiin, oirekokonaisuuksiin, erotusdiagnoosiin, kliiniseen asiantuntemukseen ja tietenkin vammamekanismiin.  On oletettavaa, että vakavan inversiovamman yhteydessä kuutioluun ja navikulaariluun sekä kiilakiven ja calcaneuksen välinen vääntö jättää kuutioluun suhteellisen supinoituneeseen asentoon.

Kliininen kuva ja tutkimus

Tämä asento on edelleen kivulias, erityisesti calcaneocuboidinivelen kohdalla, kun taas nilkan lateraalisten nivelsiteiden arkuus vähenee.
Potilaiden kävely on antalgiamaista, ja kipu lisääntyy ponnistusvaiheessa, ja jos kipu sallii liikkuvuustestauksen, nivelten pelisuhteet puuttuvat.

Tutkimus

Kuten aiemmin mainittiin, erotusdiagnostiikka on tarpeen, ja nilkan nyrjähdyksen arvioinnissa olisi ensin suljettava pois murtuma Ottawan nilkkasääntöjen avulla.
Keskijalkaterän liikkuvuuden testaaminen supinaatiossa ja adduktiossa voi toistaa potilaan oireet. Jennings et al. (2005) mukaan myös pronaatio ja abduktio voivat toisinaan aiheuttaa kipua. Kuutioluu on ainutlaatuinen, sillä se on jalkaterän ainoa luu, joka niveltyy sekä tarsometatarsaaliluun nivelen (Lisfrancin kompleksi) että keskitatarsaaliluun nivelen (Chopartin nivel) kanssa, ja se on ainoa luu, joka yhdistää lateraalisen pylvään poikittaiseen plantaarikaareen(Patterson ym.). 2006). Siksi on järkevää arvioida sekä Lisfrancin että Chopartin linjaa liikkuvuustestien aikana.

Lisäksi samat kirjoittajat suosittelevat toiminnallisen testauksen täydentämistä kantapään ja varpaiden nostoilla tai yhden jalan hyppelyllä. Näiden toimintojen suorittaminen on yleensä vaikeaa tai mahdotonta kivun vuoksi.
Valitettavasti radiologisella arvioinnilla ei näytä olevan lisäarvoa Cuboidin oireyhtymän diagnosoinnissa(Mooney ym.). 1994).

Jennings et al. (2005) tiivistävät kliiniset havainnot seuraavasti:

Subjektiiviset havainnot

• Vammamekanismi (jalkapohjan fleksio/inversio)
• Kivun sijainti (sivusuunnassa jalkaterän keskellä/nilkka)

Objektiiviset havainnot

• Kipu kuutioluun tunnusteltaessa
• Positiivinen keskijalkaterän liikkuvuustestaus (oireiden toistaminen).
• Positiivinen dorsaalinen/plantaarinen ja/tai plantaarinen/dorsaalinen liikkuvuustestaus (kipu).
• Antalgiamainen kävely (selvin ponnistusvaiheessa).
• Manuaaliset lihastestit - inversio/eversio (kipu ja mahdollinen heikkous).
• Toiminnallinen testaus (kantapään/varpaiden nostot tai yhden jalan hyppytestaus)Erotusdiagnoosit
• Radiologiset/kuvantamistutkimukset muiden patologioiden poissulkemiseksi.

5 KESKEISTÄ MOBILISOINTI- / MANIPULAATIOTEKNIIKKAA, JOTKA JOKAISEN FYSIOTERAPEUTIN TULISI HALLITA.

• • Nimi*
• • Sähköposti*

Hoito

Kirjallisuudessa on kuvattu tekniikka, joka on suhteelliseen pronaatioon kohdistuva uudelleenasennon manipulointi. On raportoitu, että manipulaation jälkeen potilaat olivat kivuttomia seuraavana päivänä ja pystyivät palaamaan toimintaansa.

Sijainnin muuttaminen manipulointi

Potilas makaa selinmakuulla jalat ojennettuina ja jalka roikkuu penkin reunan yli.
Seisot jalkaterän mediaalipuolella ja asetat heteronyymisen kätesi hypoteenin lateraaliselle ja plantaariselle puolelle kuboidia juuri proksimaalisesti viidennen metatarsaaliluun tyvestä.
Toisen käden hypoteenar sijaitsee dorsaalisesti ja mediaalisesti cuboidin päällä, joka on lateraalisesti ja proksimaalisesti kolmannen ja neljännen sormen välisestä linjasta.
Tässä asennossa kyynärvarret muodostavat suoran linjan. Kun olet taittanut kätesi yhteen, potilas tekee aktiivisen maksimaalisen dorsifleksion, joka esijännittää cuboidin submaksimaaliseen eversioon.
Lisää puristusta kyynärpäiden kautta ja lisää esijännitystä pronaation suuntaan.
Pyydä potilasta rentouttamaan jalkaterä ja suorittamaan pronaatioheilahdus molemmilla kyynärpäillä yhdistettynä molempien hypotenaarien puristusimpulssiin.
Päästä sitten hitaasti irti jalasta.

Kuutiomuotoisen ruoskan manipulointi

Toinen Jennings et al. (2005) on kuutiomaisen piiskan manipulointi:

Kuutioluun manipulaatio tehdään potilaan ollessa makuuasennossa, kun polvi on taivutettu 70°:een ja nilkka on lähellä neutraalia asentoa (A). Polvi ojennetaan sitten passiivisesti, kun nilkka on plantaarifleksoituna ja subtalaarinivel supinoidaan hieman (B).Molemmilla peukaloilla kohdistetaan työntövoima kuutioluun plantaaripuolelle (C).
Tätä tekniikkaa kuvataan yksityiskohtaisesti myös Manuaalinen terapia -sovelluksessamme.

Muut konservatiiviset hoitomenetelmät, kuten erilaiset terapeuttiset hoitomuodot, terapeuttinen liikunta, matalan väriaineen kaaren teippaus ja pehmusteet, täydentävät kuboidin manipulaatiotekniikoita(Patterson ym.). 2006).

Viitteet

Jennings, J. & Davies, G. J. (2005). Nilkan lateraalisten nyrjähdysten seurauksena syntyvän kuboidioireyhtymän hoito: tapaussarja. Journal of orthopaedic & sports physical therapy, 35(7), 409-415.

Marshall, P., & Hamilton, W. G. (1992). Cuboidin subluksaatio balettitanssijoilla. The american journal of sports medicine, 20(2), 169-175.

Mooney, M., & Maffey-Ward, L. (1994). Cuboid plantaari- ja dorsaaliset subluksaatiot: arviointi ja hoito. Journal of Orthopaedic & Sports Physical Therapy, 20(4), 220-226.

Newell, S. G., & Woodle, A. (1981). Cuboidin oireyhtymä. The Physician and Sportsmedicine, 9(4), 71-76.

Patterson, S. M. (2006). Cuboid-oireyhtymä: kirjallisuuskatsaus. Journal of Sports Science & Medicine, 5(4), 597.